Wikipedia

Ero sivun ”Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
16 948 muokkausta
p koodifix, replaced: </br> → <br> (2) using AWB
→‎Ruotsin vallan aika (1150–1809): - linkkejä sukuartikkeleihin
Rivi 5:
Ruotsin vallan Suomessa on perinteisesti laskettu alkavan vuoden 1155 tienoilla tehdystä [[ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen]], mutta tutkimus on nykyään yksimielinen tätä retkeä kuvaavan [[pyhimyslegenda]]n epäluotettavuudesta. Silti on mahdollista että Ruotsi onnistui saamaan näihin aikoihin jonkinlaisen jalansijan Suomesta.
 
Ensimmäinen Ruotsin kuningas jolla on historialliselta paikkansapitävyydeltään kyseenalaisen [[Pyhän Eerikin legenda]]n ulkopuolisen lähteen mukaan ollut valtaa Länsi-Suomessa oli [[Eerik XI Eerikinpoika|Eerik XI]]. Hänen hallituskaudellaan Suomeen on mahdollisesti vuosina [[1249|1249-1250]]1249–1250 tehty [[Toinen ristiretki Suomeen|toinen ristiretki]], vaikkakaan ainoassa sotaretkestä kertovassa lähteessä, 1320-luvulla kirjoitetussa [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikassa]], ei puhuta ruotsalaisista vaan [[Svealaiset|svealaisista]], [[Göötit|gööteistä]] ja [[Uplanti|uplantilaisista]]. Historialliset lähteet kertovat [[Bengt Birgerinpoika|Pentti Birgerinpoika]] toimineen Varsinais-Suomen alueen [[Suomen herttua|herttuana]] ainakin vuodesta [[1284]] alkaen mikä on ensimmäinen kirjallinen maininta varsinaisesta Ruotsin hallinnosta Suomen alueella<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=98|Julkaisija=Historian Aitta}}</ref>.
 
[[Karjalaiset]] tekivät sotaretken Ruotsiin vuonna [[1257]], jonka seurauksena kuningas [[Valdemar Birgerinpoika|Valdemarin]] pyynnöstä [[Aleksanteri IV (paavi)|Paavi Aleksanteri IV]] antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=82–83|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna [[1275]], [[Karjala]]n ja [[Lappalainen|Lapin]] pakanat piinasivat vielä Ruotsin valtakunnan kristittyjä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Toimittanut Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Vuosi=1989|Sivu=89–90|Julkaisija=Historian aitta}}</ref>. Lopulta ruotsalaiset tekivät vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] jonka seurauksena kolme Karjalan [[Kihlakunta|kihlakuntaa]] liitettiin Ruotsiin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=99|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Alueen väkivaltaisuudet päättyivät vasta 1323 [[Novgorod|Novgorodin]] ja Ruotsin välillä solmittuun [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhaan]].
 
Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1389–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin [[Viipurin linna]]npäälliköiden ja joidenkin [[Turun piispa|Turun piispojen]] itsenäistä asemaa. [[15. helmikuuta]] 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua [[luettelo Ruotsin hallitsijoista|Ruotsin kuninkaan]] vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut [[Haakon VI Maununpoika|Haakon II Maununpoika]] valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Tommila, Päiviö | Vuosi=2001 | Nimeke=Suomen hallitsijat| Selite= |Sivu=20–108| Julkaisija=Weilin+Göös | Tunniste=ISBN 951-35-6633-1}}</ref>
Rivi 15:
Oletus [[Sverkerin suku|Sverkerin]] ja [[Eerikin suku|Eerikin sukujen]] vallasta Suomessa ennen [[Eerik XI]]:tä perustuu pääasiassa historialliselta paikkansapitävyydeltään kyseenalaiseen [[Pyhän Eerikin legenda]]an. Eerik XI:n viimeisenä hallitusvuotena tapahtui todennäköisesti (mutta ei kiistattomasti) [[toinen ristiretki Suomeen|toinen ristiretki]]. Tämän vuoksi seuraavassa taulukossa tiedot kuninkaista ennen Eerik XI:n jälkimmäistä hallintokautta ovat vaaleankeltaisella taustalla ja heidän nimensä ovat kaarisulkeissa.
 
[[Sverkerin suku|Sverkerin]] ja [[Eerikin suku|Eerikin suvut]] taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi [[Birger-jaarli|jaarli Birgerin]] poika Valdemar. [[Knuut Pitkä|Knuut II Pitkä]]än asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta.
 
{| class="wikitable"
Rivi 130:
|Palasi valtaan [[Knuut Pitkä|Knuut II Pitkä]]n kuoleman jälkeen.
|}
 
 
=== Bjälbo-suku ===
Rivi 430 ⟶ 429:
 
=== Vaasa-suku ===
{{Pääartikkeli|[[Vaasa (suku)|Vaasa-suku]]}}
{| class="wikitable"
|-
Rivi 503 ⟶ 502:
|}
 
=== Pfalzin<!-- Pfalziska-->Pfalzilainen suku ===
{{Pääartikkeli|[[Pfalzilainen suku]]}}
{| class="wikitable"
|-
Rivi 566:
 
=== Holstein-Gottorpin suku ===
{{Pääartikkeli|[[Holstein-Gottorp (suku)]]}}
{| class="wikitable"
|-
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_hallitsijoista_ja_valtionpäämiehistä”