Ero sivun ”Nuolenpääkirjoitus” versioiden välillä

[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|250px|Kishistä löydettyä kuvakirjoitusta, joka edelsi nuolenpääkirjoitusta.]]

 

Niillä laskettiin esimerkiksi tuotettua viljaa ja kauppatavaroita. Laskurahat pysyivät noin 4000 vuotta lähes muuttumattomina. Noin 4500-3750 eaa. alettiin käyttää mutkikkaita laskurahoja, joihin oli piirrelty erilaisia kuvioita. Tämä lienee ollut yksi merkki alkavasta kaupungistumisesta ja uusien keksintöjen luomasta tuotevalikoiman kasvusta. Noin 3700-3500 eaa. laskurahoja suljettiin pallomaisiin savikuoriin. Noin 3500-3400 eaa. alettiin laskurahojen kuvia painaa pallomaisin kuoriin, pian myös piirtää. Pallomainen kuori litistyi savitauluksi. Sitten oivallettiin, että laskurahojen määrät voi merkitä numeroilla laskurahojen kuvien viereen. Niinpä noin 3400-3200 eaa. mennessä syntyivät kuvamerkit ja numerot ns puolipiktografinen kirjoitus. Äännekirjoitus kehittyi varhaisesta kuvakirjoituksesta Uruk IV-kaudella Urukissa

3200-3100 eaa. Noin 3000 eaa. Jamdet Nasr-kaudella kuvakirjoitus kursivoitui ja yksinkertaistui, ja kääntyi 90 astetta oikealle. Kirjoitus lienee kehittynyt syntyneiden suurkaupunkien ja valtion tarpeisiin. Oli tarpeen merkitä asioita muistiin, kun väestömäärä oli suuri.