Versio 21. syyskuuta 2017 kello 07.11 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 241 muokkausta →‎Historiaa ← Vanhempi muutos		Versio 21. syyskuuta 2017 kello 07.14 muokkaa kumoa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 241 muokkausta →‎Historiaa Uudempi muutos →
Rivi 192: Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat ''[[Liuksialan kartano]]'', jossa on asunut kuningatar [[Kaarina Maununtytär]] 1500-luvun lopulla ja ''[[Wääksyn kartano]]'', jossa on asunut [[Kaarina Hannuntytär]]. Muita mainittavia kartanoita ovat ''[[Lihasulan kartano]]'', ''Sorolan kartano'' ja ''Tavelan kartano''. Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ~~purkautui~~ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen [[Sarsanvirta]]a myöten, ja Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta. Kesäkuussa [[1604]] tapahtui luonnonmullistus, jossa Längelmävesi puhkaisi uuden laskuväylän – [[Kostianvirta\|Kostianvirran]] – [[Mallasvesi\|Mallasveteen]], Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi [[Iharinkoski]]. Huhtikuussa [[1830]] [[Kaivannon kanava]]n vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. [[Längelmävesi\|Längelmävettä]] ja [[Roine]]tta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.<ref name=Tarmio"/> [[Kangasalan kirkko\|Kangasalan kivikirkko]] on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä [[Agathon Meurman]] asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. [[Urut\|Urkuja]] on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.

Ero sivun ”Kangasala” versioiden välillä