Ero sivun ”Fyysinen trauma” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh
Rivi 7:
Traumapotilaista osa kuolee välittömästi vamman jälkeen, osa menehtyy ensimmäisten tuntien kuluessa (engl. ''golden hour''), ja osa kuolee sairaalassa päivien tai viikkojen aikana. Alkuvaiheen kuolemien syynä ovat useimmiten aivovammat ja suuret verenvuodot sekä tukehtuminen hengitysteiden kiinni olemisen vuoksi. Tämän takia hengitysteiden avaus ja niiden auki pitäminen on tärkeää.
 
Vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoon tarvitaan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu yleensä ensihoito[[lääkäri]], anestesiologi, radiologi, [[sairaanhoitaja]], röntgenhoitaja ja laboratoriohoitaja sekä tarpeen mukaan eri alojen [[kirurgi|kirurgeja]] ja muita lääkäreitä. Sairaalassa selvitetään mahdollisuuksien mukaan tapahtumatiedot, vammaenergia, peruselintoimintojen tila, tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana annettu hoito, perussairaudet ja lääkitykset. Potilas tutkitaan järjestelmällisesti tarkistamalla eri ruumiinosat vammojen varalta: rintakehä, vatsa, lantio, pää, selkäranka ja raajat. Tajunnan taso arvioidaan käyttäen esimerkiksi [[Glasgow’n kooma-asteikko|Glasgow'n Coma Scale]]kooma-asteikkoa]], ja potilaalle tehdään neurologinen tutkimus.
 
Erilaisia kuvantamismenetelmien avulla saadaan selville vammat, jotka eivät näy päällepäin. Hoidon keskeisiä osa-alueita ovat hengityksen ylläpitäminen, verenvuodon tyrehdytys ja veritilavuuden palautus, aivo- ja selkäydinvamman pahenemisen esto, hyytymishäiriöiden korjaus, alilämpöisyyden korjaus sekä munuaisten suojaus. <ref name="finnanest">Hakala, Pertti (2004). [http://web.archive.org/web/20070927222943/http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2004/no_1/a_hakala.pdf "Monivammapotilas päivystyspoliklinikalla".] FINNANEST 37(1):21–26.</ref>