Ero sivun ”Glasgow’n kooma-asteikko” versioiden välillä

Glasgow'n kooma-asteikossa on kolme osaa: '''silmien avaaminen''' (1–4 pistettä), '''puhevaste''' (1–5) ja '''liikevaste''' (1–6). Nämä kaikki testataan, ja muistiin merkitään sekä kokonaispistemäärä että pisteet jokaisesta osiosta erikseen. Liikevasteen testaamiseksi voidaan tuottaa kipua esimerkiksi painamalla silmäkuopan yläpuolista [[supraorbitaalihermo]]a, [[kynsivalli]]a tai [[rintalasta]]a. Reagointi kipuun fleksiolla tarkoittaa nopeaa yläraajojen koukistusta liittyneenä hartioiden nostoon. Reagointi ekstensiolla tarkoittaa kyynärnivelen ojennusta ja käsivarren sisäänkääntymistä, ja merkitsee yleensä vakavampaa aivovammaa kuin reagointi fleksiolla. Jos potilas on [[intubaatio|intuboitu]] eikä puhevastetta näin ollen pysty testaamaan, puhevasteen kohdalle merkitään "intuboitu".

Glasgow'n kooma-asteikon hyviä puolia ovat helppous, [[toistettavuus]] ja yleismaailmallinen käyttö. Heikkouksina pidetään muun muassa sitä, että asteikko on liian karkea lieville vammoille, ja että tajunnan taso ei välttämättä korreloi kudosvaurion vakavuuteen.<ref>Duodecim Käypä Hoito (2005). Alaranta H ym. [http://www.kaypahoito.fi/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix00135 Glasgow Coma Score ja sen arviointi]</ref>