Ero sivun ”Frans Joosef I” versioiden välillä

Ei muutosta koossa ,  3 vuotta sitten
→‎Elämäkerta: Kielioppia korjattu
(Tämä artikkeli -huomautus)
(→‎Elämäkerta: Kielioppia korjattu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Frans Joosef oli arkkiherttua Frans Karlin ja Sophie Friederike Dorothee Wilhelmine Prinzessin von Bayernin poika. Hän syntyi [[Schönbrunnin linna]]ssa, [[Wien]]in ulkopuolella sijaitsevassa keisarillisessa kesälinnassa. Hänen setänsä oli vähämielinen keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I]], joka jäi lapsettomaksi. Frans Joosefin nuoremmasta veljestä tuli Meksikon keisari [[Maksimilian I (Meksiko)|Maksimilian I]]. Hänen isänsä luopui vaatimuksestaan valtaistuimeen ja Frans Joosef kasvatettiin kruununperijäksi. 13-vuotiaana hän aloittikin everstin arvolla Itävallan armeijassa. Hän käytti univormua suurimman osan ajasta.
 
Euroopan hulluna vuotena 1848 Frans Joosef palveli Italiassa, jossa [[Lombardia-Venetsia]] oli kapinoinut Itävaltaa vastaa. Kun kapinointi levisi muualle valtakuntaan, Ferdinand luopui kruunusta ja Frans Joosef julistettiin keisariksi 2. joulukuuta OlmützissaOlomoucissa. Hänen neuvonantajanaan toimi aluksi [[Felix Schwarzenberg]], joka pyrki palauttamaan itsevaltiuden ja suurvalta-aseman. Vuonna 1848 myönnetty perustuslaki kumottiin seuraavana vuonna ja Frans Joosef sai itsevaltiaan aseman vuonna 1852.
 
1850-luvulla Itävaltaa seurasi sarja vakavia vastoinkäymisiä. Krimin sodan jälkeinen välirikko Venäjän kanssa, [[Italian yhdistyminen|Itävallan-Sardinian sota]] Savoijin sukua ja [[Napoleon III|Napoleon III:ta]] vastaan. Vuonna 1859 Itävalta menetti Sardinialle [[Lombardia]]n ja 1866 [[Venetsia]]n. 1860-luvulla seurasi [[Preussin–Itävallan sota]], jonka vuoksi Itävalta erosi kokonaan [[Saksan liitto|Saksan liitosta]].
Rekisteröitymätön käyttäjä