Ero sivun ”Temperamentti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yhdistellään osioita, kh |
lisää |
||
Rivi 38:
* Sensitiivisyys: herkkyys ulkoisille ärsykkeille, johon kuuluu kipuherkkyys sekä kärsiminen melusta, kuumasta, kylmästä ja vaatteiden hankaamisesta. Sensitiivisyyteen kuuluu myös kyky tai kyvyttömyys havaita ja tulkita sosiaalisia tilanteita ja toisen ihmisen tunteita.<ref name="kj-piirteet" />
==Yhteys älykkyyteen ja koulumenestykseen==
Nykyisen tutkimustiedon mukaan temperamentilla ei ole yhteyttä älykkyyteen tai muihin kognitiivisiin taitoihin, vaan jokaiselta älykkyystasolta löytyy samanlainen temperamenttien jakautuma. Oppilaan temperamentilla on kuitenkin yhteys hänen kouluarvosanoihinsa. Ensinnäkin oppilaan temperamentti vaikuttaa opiskelutyyliin, ja koska koulu suosii tietynlaisia työskentelytyylejä, se samalla suosii tietynlaisia temperamentteja. Toinen yhteys arvosanoihin tulee siitä, että koululla on tiettyjä odotuksia oppilaan käyttäytymisen suhteen. Kolmanneksi, jotkin oppilaan temperamenttipiirteet joko helpottavat tai vaikeuttavat vuorovaikutusta opettajan ja muiden oppilaiden kanssa.<ref>Keltikangas-Järvinen 2014, s. 37–38.</ref>
Suomalaisessa tutkimuksessa vuosilta 2005–2006 havaittiin, että temperamenttipiirteistä oppilaiden arvosanoja nostivat matala aktiivisuus, matala häirittävyys, korkea sinnikkyys, vähäinen varautuneisuus sekä taipumus olla optimistinen ja hyväntuulinen eikä koskaan alakuloinen. Näiden temperamenttipiirteiden toiset ääripäät sen sijaan olivat omiaan laskemaan arvosanoja. Usean piirteen yhtäaikainen toteutuminen vahvisti vaikutuksen todennäköisyyttä. Samat piirteet nostivat tai laskivat kaikkien oppiaineiden arvosanoja. Kaikkien temperamenttipiirteiden vaikutus oli samanlainen, eli jokin piirre ei vaikuttanut paljonkaan muita enemmän.<ref>Keltikangas-Järvinen 2014, s. 58, 92–94.</ref>
==Tyypittely==
| |||