Ero sivun ”Punaiset khmerit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Historia: Teksti muuttettu paremmaksi suomen kieleksi
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:CPKbanner.svg|232pxupright|thumb|Punaisten khmerien lippu]]
[[Tiedosto:Flag of Democratic Kampuchea.svg|232pxupright|thumb|Demokraattisen Kamputsean lippu]]
 
'''Punaiset khmerit''' ({{k-fr|khmers rouges}}, [[Khmerin kieli|khmeriksi]] ''Kmae Krɑhɑɑm'') oli [[Maolaisuus|maolainen]] [[Vallankumous|vallankumouksellinen]] liike, joka hallitsi [[Kambodža|Demokraattista Kamputseaa]] huhtikuusta 1975 tammikuuhun 1979. [[Pol Pot]]in johtamien punakhmerien tavoitteena oli luoda maahan [[Utopia|utopistinen]] [[Maatalousyhteiskunta|agraariyhteiskunta]] tuhoamalla kaupunkien keskiluokka, jonka tuhkasta nousisi tulevaisuuden uusi ihminen. Tarkoitusta varten kaupungit tyhjennettiin ja väestö pakkosiirrettiin maaseudulle pakkotöihin "kuoleman kentille"<ref> [http://www.moreorless.au.com/killers/pot.html Moreorless : heroes & killers of the 20th century – Pol Pot Killer File, haettu 19.4.2007] Towns and cities are emptied and their former inhabitants are deemed "April 17th people" or "new people". The country's entire population is forced to relocate to agricultural collectives, the so-called "killing fields". </ref>. Punakhmerien hallinnon aikana yli miljoona kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin<ref>[http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/asia-pacific/7101154.stm BBC News 19.11.2007, haettu 19.4.2008] Under the Khmer Rouge, more than one million people died from starvation or overwork as leaders strove to create an agrarian utopia. </ref>, mutta huomattavasti suurempiakin arvioita on esitetty<ref> [http://www.mekong.net/cambodia/deaths.htm Cambodia – Beauty and Darkness – Bruce Sharp, haettu 19.4.2008] As of this writing (April 2005), the most commonly cited estimates of the death toll fall in the range of 1.5 to 1.7 million. The frequency with which a statistic is repeated, of course, is not an indication of its accuracy. Estimates often gain superficial credibility through repetition: a figure is put forth by one source, and is repeated without citation in another article; another commentator, searching for an accurate estimate, sees the same figure cited in two separate articles, and assumes that these two accounts have corroborated each other, and can therefore be considered reliable.</ref>.
Rivi 8:
== Taustaa ==
 
[[Norodom Sihanouk|Sihanoukin]] kaatuminen kenraali [[Lon Nol]]in johtamassa [[Sotilasvallankaappaus|sotilasvallankaappauksessa]] 1970 ja [[Richard Nixon|Nixonin]] valtuuttamat massiiviset [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] ja [[Etelä-Vietnam]]in armeijan ilmapommitukset 1970–1973<ref> [http://www.seasite.niu.edu/khmer/Ledgerwood/Part1.htm Cambodian Recent History and Contemporary Society: An Introductory Course, Judy Ledgerwood, Department of Anthropology and Center for Southeast Asian Studies Northern Illinois University, haettu 21.4.2008] In 1970, the US and South Vietnamese armed forces launched heavy military air and ground campaigns against North Vietnamese soldiers inside Cambodia. [...] By the end of 1973, the total bombs dropped on Cambodia reached 539,129 tons, three times more explosives than were dropped on Japan during World War II </ref> loivat otollisen tilanteen punakhmerien valtaannousulle<ref> [http://www.johnpilger.com/page.asp?partid=409 John Pilger: The revolution will not be televised 11.9.2006, haettu 21.4.2008] Year Zero not only revealed the horror of the Pol Pot years, it showed how Nixon's and Kissinger's "secret" bombing of that country had provided a critical catalyst for the rise of the Khmer Rouge. </ref>. Aiemmin vähäisestä sissijoukosta tuli nopeasti [[Kiina]]n ja [[Vietnam|Pohjois-VietnaminVietnam]]in tukemana varteenotettava voima Sihanoukin johtaman ''yhdistyneen kansanrintaman'' taistelussa ulkovaltojen aggressiota vastaan. Liikkeen todelliset johtohahmot piilottelivat keulakuvaksi asetetun Sihanoukin ja Kambodžan kommunistisen puolueen julkisivun takana. Liikkeen [[politbyroo]]sta, ''Angkarista'', tiedettiin hyvin vähän, eikä se esiintynyt julkisuudessa lukuun ottamatta presidentti Khieu Samphania.
 
Valtaan päästyään liike siirsi Kambodžan yhteiskunnan väkivaltaisesti "vuoteen”vuoteen nolla"nolla”, mikä liikkeen johtajan [[Pol Pot]]in fraseologiassa merkitsi vanhan tuhoutumista ja uuden luokattoman aikakauden alkua. Samaan aikaan punakhmerit joutuivat vakaviin rajakonflikteihin laajentumispyrkimysten, vietnamilaisen vähemmistön kohtelun ja poliittisten erimielisyyksien vuoksi juuri yhdistyneen Vietnamin joukkojen kanssa. Kambodžan sekasortoon ajetun yhteiskunnan [[infrastruktuuri]] romahti, eikä armeijan moraali kestänyt vahvan vihollisen kouliutuneiden joukkojen edessä<ref> [http://www.seasite.niu.edu/khmer/Ledgerwood/Part1.htm Cambodian Recent History and Contemporary Society: An Introductory Course, Judy Ledgerwood, Department of Anthropology and Center for Southeast Asian Studies Northern Illinois University, haettu 21.4.2008] With their ultra-nationalist zeal and with China’s support, the DK leaders, in David Chandler’s words, never "considered the alternatives of defeat, compromise or negotiation" (Chandler 1992:146). DK’s army launched attacks into Vietnamese territory and killed hundreds of Vietnamese civilians in an attempt to pressure the Vietnamese government to accept the DK’s border negotiation proposal. In 1977 and 1978, the Vietnamese responded with counterattacks and briefly invaded Cambodia. The DK perceived the failure of their defensive forces against this incursion as betrayal by their own Eastern Zone leaders. </ref>.
 
Vietnamin joukkojen invaasio 25. joulukuuta 1978<ref> [http://www.yale.edu/cgp/thailand_response.html Yale University: Cambodian Genocide Program – Thailand's Response to the Cambodian Genocide, haettu 20.4.2008] Finally, Hanoi, together with DK dissident forces, the United Front for the National Salvation of Kampuchea, decided to launch a massive invasion of Cambodia on 25 December 1978. Within two weeks Phnom Penh fell to the Vietnamese troops. The Hanoi-backed People’s Republic of Kampuchea (PRK) led by Heng Samrin was proclaimed on 8 January 1979.</ref> merkitsi liikkeen lopun alkua, mutta aseellinen vastarinta päättyi vasta liikkeen sisäiseen hajaannukseen 1997<ref> [http://www.seasite.niu.edu/khmer/Ledgerwood/keywords.htm#Khmer%20Rouge Cambodian Recent History and Contemporary Society: An Introductory Course, Judy Ledgerwood, Department of Anthropology and Center for Southeast Asian Studies Northern Illinois University, haettu 21.4.2008] However, the Khmer Rouge finally disintegrated as result of internal division revealed: first by the defection of Ieng Sary and his forces in Pailin to the government in 1996, second by the murder of Son Sen on orders from Pol Pot in the 1998, and finally by the capture and trial of Pol Pot by Ta Mok forces in the same year. </ref>, kun komentaja [[Ta Mok]] asetti syrjäytetyn Pol Potin kotiarestiin useimpien punakhmerien jo astuttua [[Hun Sen]]in hallituksen joukkojen puolelle. Tässä vaiheessa punakhmerien hallussa oli enää kapea kaistale maata [[Thaimaa]]n vastaisella rajalla lähellä [[Pailĭn]]ia.
Rivi 16:
== Historia ==
 
Punaiset Khmerit ({{k-km|Khmaey Krahom}}; tulee ranskan ilmaisusta ''Khmers Rouges'', mistä myös suoraan englannin ''Khmer Rouge'') oli Kamputsean kommunistinen puolue. Punaisiksi khmereiksi Kambodžan (Kamputsean) kommunisteja kutsui ensi kerran [[Norodom Sihanouk]]. Indokiinan kommunistinen puolue perustettiin 1931, ja erillinen Kamputsean kommunistinen puolue perustettiin 1951 nimellä "Vallankumouksellinen kansanpuolue". Varhaisina vuosinaan Kamputsean kommunistinen puolue oli Vietnamin kommunistisen puolueen osa. Indokiinan sodan päätyttyä 1954 suurin osa kamputsealaisista kommunisteista, arviolta noin 5&nbsp;000 henkeä, pakeni Vietnamiin. Kamputseaan jääneistä kommunisteista osa siirtyi uuteen laillisesti toimivaan vasemmistopuolueeseen, Pracheachoniin. Toiset taas jatkoivat maanalaista toimintaa. Kommunistien organisaation voi kuitenkin katsoa 501950-luvulle tultaessa olleen hajalla.
 
Pracheachon-puolue joutui vähitellen yhä kovenevan vainon kohteeksi ja maanalainen kommunistinen toiminta organisoitui uudelleen vuonna 1960 Phnom Penhissä järjestetyssä salaisessa puoluekokouksessa. Puolueen pääsihteeriksi nousi puolueen veteraani Tou Samoth, mutta seuraavana vuonna apulaispääsihteeriksi valittiin Saloth Sar, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä [[Pol Pot]]. Tou Samothin kadottua hämärissä olosuhteissa vuonna 1963 Saloth Sar eli Pol Pot nousi puolueen johtoon.
 
Prinssi [[Norodom Sihanouk]]in hallitus lakkautti Pracheachonin lopullisesti vuonna 1962, ja Kamputsean kommunistit suuntautuivat yhä enemmän maanalaisen toimintaan maaseudulla. Vuonna 1963 Saloth Sar ja muut puolueen johtohenkilöt siirtyivät maaseudun tukikohtiin. Vuonna 1967 Battambangin maakunnassa puhjennut talonpoikaiskapina toimi puolueen sissitoiminnan todellisena lähtölaukauksena. Samana vuonna puolueen riveihin siirtyi myös eräitä Sihanoukin Sangkum-puolueessa toimineita vasemmistolaisia, mm.muun muassa Khieu Samphan.
 
Kamputsean puolueen kapinatoiminta ei alkuun saanut juurikaan tukea Pohjois-Vietnamista tai muista sosialistisista maista. Pohjois-Vietnamin hallitukselle ja [[Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintama|FNL]]:lle]] oli tärkeintä säilyttää Sihanoukin riippumaton ulkopolitiikka, joka mahdollisti FNL:n huoltokuljetukset Kamputsean alueen kautta. Vuonna 1970 punaisilla khmereillä oli pieni noin 4&nbsp;000 sissin joukko.{{lähde}} Monet sisseistä tulivat köyhistä pienviljelijäperheistä ja olivat nuoria asevelvollisia.
 
[[CIA]]|CIA:n]] tukeman pääministeri [[Lon Nol]]in kaadettua Sihanoukin, tilanne kuitenkin muuttui ratkaisevasti. Sihanouk liittoutui punaisten khmerien kanssa, ja myös Vietnam alkoi tukea aktiivisesti kapinaliikettä. Myös suuri joukko Vietnamiin 501950-luvulla paenneita kommunisteja liittyi punaisten khmerien riveihin.
 
Pol PotinPot ja muu puoluejohto suhtautui kuitenkin vietnamilaisiin ja Vietnamissa oleskelleisiin kamputsealaisiin kommunisteihin äärimmäisen epäluuloisesti. Vuonna 1971 pidetyssä salaisessa puoluekokouksessa vahvistettiin linjaus, jonka mukaan amerikkalaisen imperialismin lisäksi vaarallisimmaksi viholliseksi nimettiin vietnamilaiset. Vietnamilaismielisiä jäseniä alettiin puhdistaa puolueesta aluksi vähin äänin. Vuosina 1972–1973 puhdistukset kiihtyivät satojen Vietnamista palanneiden teloituksiksi ja monet pakenivat uudelleen Vietnamiin. Myös punaisten khmerien ja Pohjois-Vietnamin/FNL:n joukkojen välillä käytiin jo tuolloin ensimmäisiä yhteenottoja.
 
Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti vietnamilaiset joukot vetäytyivät Kamputseasta 1973 ja USA:nYhdysvaltain pommituskampanja punakhmerejä vastaan kiihtyi ennen näkemättömiin mittoihin. Lon Nolin hajanainen ja korruptoitunut hallitus ei kuitenkaan kyennyt pysäyttämään punaisten khmerien etenemistä, jotka hallitsivat pian suurinta osaa maaseutua. Syksyllä 1974 punaiset khmerit katkaisivat jo kaikki Phnom Penhiin vievät tiet ja jokireitit. Pääkaupungin huolto oli Bangkokista toteutetun ilmasillan varassa. Punaiset khmerit valtasivat [[Phnom Penh]]in 17. huhtikuuta 1975 ja hallituksen joukot antautuivat. Lon Nol oli poistunut maasta jo paria viikkoa aiemmin. SotaSodassa oli tappanutkuoli noin 600 &nbsp;000 kamputsealaista, ja se jätti useita miljoonia nälkäisiä ja kodittomia.{{lähde}} Kamputsean kärsimykset eivät päättyneet tähän.
 
== Hallinto ==
Rivi 36:
== Väestön pakkosiirrot ja työleirit ==
 
Kun punaiset khmerit olivat saaneet vallan 1975, he siirsivät välittömästi 2–3 miljoonaa ihmistä [[Kaupunki|kaupungeista]] maaseudulle, missä heidät pakotettiin agraariyhdyskuntiin. Tämän jälkeenkin tehtiin lukuisia väestönsiirtoja, joissa ihmisiä siirrettiin uudiskyliin. Termeistä huolimatta nämä käytännössä vastasivat työleirejä. Arviolta kaksi kolmasosaa Kambodžan väestöstä joutui punaisten khmerien kaudella pakkosiirretyksi.
 
Väestönsiirrot toteutettiin marssittamalla ihmiset jalan uuteen sijoituspaikkaan. Vanhuksille, lapsille ja sairaille marssit olivat kohtalokkaita. Kaupungeista maaseudun leireille siirretyt olivat alkuun epäluotettavaksi kastettua alempaa kastia, ''"uusia"'', joita yleensä syrjittiin suhteessa yhdyskunnissa ennestään asuneisiin ''"vanhoihin"''. Tämä luokittelu lakkautettiin kuitenkin virallisesti 1977.
 
Epäluulo kaupunkilaisia kohtaan nojautui niin kuviteltuihin kuin todellisiin seikkoihin. Monet kaupunkilaiset olivat itse asiassa aiemmin maaseudulta punaisia khmerejä paenneita. Toisaalta kaupunkien sivistyneistön ja varakkaamman kansanosan keskuudessa epäilemättä vastustettiin laajalti punaisia khmerejä, ja näiden ryhmien taholta oli odotettavissa [[oppositio]]liikehdintää. Toisaalta punaisten khmerien [[ideologia]] nojautui maaseudun köyhiin ja kaupunkilaisia pidettiin ''"loismaisina"''.
Agraariyhdyskunnissa pyrittiin rakentamaan luokaton yhteiskunta. Pakkosiirrettyjä ihmisiä vartioivat vartijat. Omaisuudesta tuli yhteistä. Usein perheet hajotettiin, eivätkä perheenjäsenet saaneet puhua toisilleen [[Kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] uhalla. Monet kuolivat nälkään, [[Sairaus|sairauksiin]] ja teloituksiin. Ihmisiä tapettiin [[Kuokka|kuokilla]] ammusten säästämiseksi.
 
== Terrori ==
[[KuvaTiedosto:S-21 Skull Map.jpg|thumb|300px|[[Pääkallo]]ista koottu kartta. Vankileiri S-21, Tuol Sleng, [[Phnom Penh]].]]
 
Punaisten khmerien hallinto oli vertaansa vailla julmuudessaan. Punakhmerien pakkotoimenpiteet kohdistuivat valikoimatta kaikkiin yhteiskuntaluokkiin, kuitenkin keskiluokkaan erityisesti. Ihmisiä vainottiin ja surmattiin vähäisistäkin syistä. Hallinto oli erityisen jyrkkä poliittista toisinajattelua ja vastarintaa kohtaan. Vanha älymystö oli uuden hallinnon erityisenä silmätikkuna. Vanha hallitseva luokka sai mennä, kun uutta ihmistä muovattiin porvarillisen yhteiskunnan tuhkasta. Tarkoituksena oli tasa-arvoistaa yhteiskunta pakkokeinoin. Punaiset khmerit vainosivat erityisesti lukeneistoa, kuten [[pappi|pappeja]], [[lääkäri|lääkäreitä]] ja [[opettaja|opettajia]]. Yhteydet ulkomaille olivat riittävä syy teloitukseen.
 
Punaisten khmerien tekemät murhat kohdistuivat myös etnisiin vietnamilaisiin, [[kristinusko|kristittyihin]], [[islam|muslimeihin]] ja [[buddhalaisuus|buddhalaismunkkeihin]]. Koska Kiinan hallitus oli punaisten khmerien liittolainen, kiinalaisia ei tapettu, mutta monet lähtivät maasta, sillä he eivät saaneet harjoittaa ammattiaan. Myös puolueen sisäiset puhdistukset yltyivät punaisten khmerien hallinnon aikana huippuunsa vuosina 1977–781977–1978. Koska puhdistusten yhteydessä tapettiin varsinaisen kohteen lisäksi myös tämän työtoverit, perhe jopa koko kylä, vaativat ne tuhansittain uhreja.
 
Khang Lek Ieun johtamassa [[Tuol Sleng]]in vankilassa kidutettiin noin 17&nbsp;000 ihmistä, joista vain seitsemän tiedetään selvinneen hengissä. Teloitusmenetelmät olivat mitä hirveimmät: Vauvat laitettiin puita vasten roikkumaan ja heidät nuijittiin kuoliaaksi. Heidät nuijittiin, koska haluttiin säästää luoteja. Teloitettavat vietiin huoneisiin, joissa oli sänky. Uhrit sidottiin sänkyyn kiinni ja heidän päänsä murskattiin kuokalla. Toisinaan taas teloitettavan vatsa avattiin ja sinne laitettiin [[skorpionit|skorpioneja]], [[hämähäkki|hämähäkkejä]] tai hyönteisiä.{{lähde}}
 
== Elinolot ==
Rivi 139:
*[http://www.mekong.net/cambodia/chomsky.htm Averaging Wrong Answers: Noam Chomsky and the Cambodia Controversy]
*[http://www.msnbc.msn.com/id/6886726/ Meet the Press: Transcript for Jan. 30 Guests: Sen. John Kerry, D-Mass]
*{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/2856771.stm | Nimeke = Khmer Rouge leaders facing trial | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News| Ajankohta = 13.2.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.8.2009 | Kieli = }}
 
== Kirjallisuus ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = AffoncoAffonço, Denise | Nimeke = Elossa kuoleman kentillä | Vuosi = 2009 | LukuSivu = | SivuSelite = | SeliteSuomentaja =Aura Sevón | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Like | TunnisteIsbn =978-952-01-0268-5 }}
 
[[Luokka:Kambodžan historia]]