Ero sivun ”Eliel Aspelin-Haapkylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
| kotisivu =
}}
'''Eliel Aspelin-Haapkylä''', nimimerkki ''Ellei'' ([[9. lokakuuta]] [[1847]] [[Veteli]] – [[11. tammikuuta]] [[1917]] [[Helsinki]]<ref name="lop">Saarenheimo 1997.</ref><ref>''Otavan iso tietosanakirja, osa 1'' (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.</ref>) oli [[Suomi|suomalainen]] professori, [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvos]] ja kulttuurintutkija. Hän toimi [[Helsingin yliopisto]]n [[estetiikka|estetiikan]] professorina ja [[Suomalainen Tiedeakatemia|Tiedeakatemia]]n ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli [[Fennomania|fennomaani]], suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä [[Kirjallisuuskritiikki|kirjallisuuskriitikko]]<ref>http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm</ref>.
 
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen ''Suomalaisen teatterin historia'' (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös ''[[Valvoja]]n'', ''[[Aika (lehti)|Ajan]]'' ja ''[[Uusi Suometar|Uuden Suomettaren]]'' avustajana.<ref name="lop"/> Hän suomensi nimimerkillä Ellei [[Charles Dickens]]in romaanin ''Kotisirkka'' ja [[Henrik Ibsen]]in näytelmän ''Kuninkaan-alut''.
 
Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa [[Otava (kirjankustantamo)|kustannusosakeyhtiö Otavaa]]. Hän oli [[Aleksis Kivi|Aleksis Kiven]] henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös muun muassa [[Minna Canth]]in ja [[Jalmari Finne]]n teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti [[Ateneumin taidemuseo]]lle.
 
__NOTOC__
== Teokset ==
* ''"Kirovuosien kronikka": Otteita professori Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjasta vuosilta 1905–1917.'' Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980