Avaa päävalikko

Muutokset

1 540 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
→‎Elämä: jälkimaineesta lyhyesti
 
===Kuolema===
Jane Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hän oli sairastellut viimeiset kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta myös [[Hodgkinin tauti]]a, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta [[tuberkuloosi]]a ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2017/03/13/was-jane-austen-poisoned-new-evidence-about-the-writers-weakened-eyes-raises-questions/?utm_term=.ed23aaa39e41 | Nimeke = Was Jane Austen poisoned? New evidence about the writer’s weakened eyes raises questions. | Tekijä = Ben Guarino | Ajankohta = 13.3.2017 | Julkaisu = The Washington Post | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/likainen_maito_saattoi_olla_jane_austenin_kuolisyy/1230093 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Tekijä = | Selite = Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Jälkimaine==
Austenin kuoleman jälkeen hänen sisarensa Cassandra tuhosi suuren osan hänen kirjoittamistaan yksityiskirjeistä. Nykypäivään on säilynyt yli 160&nbsp;kirjettä, joista monet on osoitettu Cassandralle. Varhaisin kirje on vuodelta 1795.
Veli Henry julkaisi Jane Austenin kaksi viimeistä romaania tämän kuoltua ja liitti niiden yhteisniteeseen kirjoittamansa elämäkerrallisen esseen siskostaan. Austenin kirjallista jäämistöä ei kerätty talteen, ja Cassandra-sisar poltti Austenin kirjeistä arkaluontoisimmat. Sen jälkeen Austen vaipui kahdeksikymmeneksi vuodeksi pimentoon, sillä hänen teoksensa olivat vaikeasti saatavilla, eikä kirjailijaa tuotu esiin kulttuurikeskusteluissa. Epäsuorasti Austen kuitenkin vaikutti niin sanottuun "hopealusikkaromaaniin", vaurastuvan ja yläluokkaan pyrkivän keskiluokan kuvauksiin, jotka nousivat 1820-luvulla suosioon.<ref>Pyrhönen 2014, s. 45.</ref>
 
Romaanien kustannusoikeudet myytiin vuonna 1832 Richard Bentleylle, joka julkaisi kaikki romaanit uudelleen sarjana. Sen myötä kiinnostus Austenin tuotantoon alkoi jälleen herätä niin suuren yleisön kuin kirjailijoidenkin keskuudessa. Kiinnostus saavutti huippunsa 1890-luvulla, johon mennessä Austen oli saavuttanut arvostetun aseman Britannian kirjallisuudessa. The Jane Austen Society perustettiin vuonna 1940 edistämään kirjailijan tuotannon ja elämän arvostusta ja tutkimusta sekä ylläpitämään kotimuseota ja keräämään ja konservoimaan Austenin jäämistöä. Austenin tuotannosta on tehty 1900-luvulla paljon akateemista tutkimusta, ja Austen on sisällytetty englantilaisen kirjallisuuden oppiaineen tutkintovaatimuksiin yliopistoissa.<ref>Pyrhönen 2014, s. 45–49.</ref>
 
Toinen suuri Jane Austen -buumi oli 1990-luvulla. Silloin [[BBC]] tuotti hyvin suosituksi nousseen televisiosarjan ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo (vuoden 1995 televisiosarja)|Ylpeys ja ennakkoluulo]]'' (1995), jota seurasi monta menestynyttä Austen-elokuvaa.<ref>Pyrhönen 2014, s. 52.</ref>
 
==Tuotanto==
62 676

muokkausta