Ero sivun ”Yrjö Kilpinen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Yrjö Kilpinen”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16709885 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 24. elokuuta 2017 kello 11.53 (UTC)) |
lisäys |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee säveltäjää, Mannerheim-ristin ritaria käsittelee artikkeli [[Yrjö Kilpinen (sotilas)]].}}
[[Tiedosto:YrjoKilpinen.jpg|thumb|right|Yrjö Kilpinen.]]
'''Yrjö Henrik Kilpinen''' ([[4. helmikuuta]] [[1892]] [[Helsinki]] – [[2. maaliskuuta]] [[1959]] Helsinki) oli [[Suomi|suomalainen]] [[säveltäjä]] ja [[akateemikko]]. Hänen tunnetuin sävellyksensä on ''[[Lippulaulu]]'', jota on ollut tapana laulaa [[liputuspäivä|liputuspäivinä]] lipunnoston yhteydessä.
==Ura==
Kilpinen opiskeli syksystä 1907 lähtien [[Sibelius-Akatemia|Helsingin musiikkiopistossa]]. Hänen sävellyksenopettajanaan toimi [[Erik Furuhjelm]]. Vuonna 1910 hän siirtyi jatkamaan opintojaan [[Wien]]iin (Paul Juon) ja 1913 [[Berliini]]in (Otto Taubmann). Kilpinen arvosti saksalaista kulttuuria, ja hän sai vaikutteita ystävältään säveltäjä-kriitikko [[Moses Pergament]]ilta. Kilpinen jatkoi Suomessa yksityisopintojaan [[Toivo Kuula]]n, [[Väinö Raitio]]n ja [[Ilmari Krohn]]in johdolla.
Rivi 9 ⟶ 10:
Kilpinen tuli elinaikanaan tunnetuksi yksinlauluistaan, joita hän sävelsi yhteensä noin 800. Niiden lisäksi Kilpisen tuotantoon kuuluu muun muassa kuusi [[pianosonaatti]]a ja [[sello]]sonaatti. 1930- ja 1940-luvulla Kilpinen oli [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] jälkeen kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. Tuotteliaana [[lied]]-säveltäjänä hän kuuluu [[Franz Schubert|Schubert]]–[[Hugo Wolf|Wolf]]-akselin jatkajiin. Kilpinen nautti erityisen suurta suosiota [[natsi-Saksa]]ssa, mikä on jossain määrin rasittanut hänen mainettaan jälkikäteen.
Kilpinen sai [[professori (arvonimi)|professorin arvonimen]] vuonna 1942.▼
Kilpinen oli aktiivinen myös yhteiskunnallisesti ja toimi saksalaismielisessä [[äärioikeisto]]laisessa [[Suomen Valtakunnanliitto|Suomen Valtakunnanliitossa]]. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] tapahtumien jälkeen ja äärioikeistolaisen maailmankatsomuksen kukistuttua hän on ollut jossain määrin [[persona non grata]]. Tämä näkyi muun muassa siinä, että Kilpisen, [[Rolf Nevanlinna]]n, [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemen]] ja muiden natsisympatioista syytettyjen taiteen ja tieteen edustajien nimitys vuonna 1948 perustettuun [[Suomen Akatemia]]an ei sujunut kitkatta. Muun muassa oikeusministeri [[Urho Kekkonen]] vastusti sitä jyrkästi ja esitti, että Akatemiaan valittaisiin vähemmän ristiriitaisesta maineesta kärsiviä henkilöitä. Vastalauseista huolimatta Kilpisestä tuli Suomen Akatemian ensimmäinen säveltaiteen edustaja. ▼
▲Kilpinen sai professorin arvonimen vuonna 1942.
Kilpisen puoliso oli pianisti [[Margaret Kilpinen]] (o.s. Alfthan). Kilpisen oppilaisiin kuului [[Seppo Nummi]].
==Poliittinen kanta==
▲Kilpinen oli aktiivinen myös yhteiskunnallisesti, ja hän toimi saksalaismielisessä [[äärioikeisto]]laisessa [[Suomen Valtakunnanliitto|Suomen Valtakunnanliitossa]]. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] tapahtumien jälkeen ja äärioikeistolaisen maailmankatsomuksen kukistuttua hän on ollut jossain määrin [[persona non grata]]. Tämä näkyi muun muassa siinä, että Kilpisen, [[Rolf Nevanlinna]]n, [[V. A. Koskenniemi|V. A. Koskenniemen]] ja muiden natsisympatioista syytettyjen taiteen ja tieteen edustajien nimitys vuonna 1948 perustettuun [[Suomen Akatemia]]an ei sujunut kitkatta. Muun muassa oikeusministeri [[Urho Kekkonen]] vastusti sitä jyrkästi ja esitti, että Akatemiaan valittaisiin vähemmän ristiriitaisesta maineesta kärsiviä henkilöitä. Vastalauseista huolimatta Kilpisestä tuli Suomen Akatemian ensimmäinen säveltaiteen edustaja.
==Tutkimuskohteena==
Yrjö Kilpisestä ei ole voitu laatia kriittistä elämäkertaa, koska Kilpisen sukulaiset eivät ole sallineet tutkijoiden käyttää arkistoaineistoa. [[Tauno Karila]]n elämäkerta kärsii puutteista, koska hän ei voinut perehtyä lähdemateriaaliin. Kilpinen säilytti runsaasti kirjallista aineistoa pesulakuiteista kirjeenvaihtoon, ja sitä on [[Kansallisarkisto]]ssa säilytteillä neljä ja puoli hyllymetriä. [[Gustav Djupsjöbacka]] ja [[Martti Turtola]] joutuivat 1990-luvulla luopumaan elämäkertahankkeesta, koska suku suhtautui siihen kielteisesti.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Kvist, Wilhelm | Otsikko=Vad har Yrjö Kilpinens släkt att dölja? | Lopetusmerkki=pois | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=13.9.2017 | Sivut=20 | www=http://www.hbl.fi/artikel/var-yrjo-kilpinen-nazist-sa-lange-slakten-lagger-locket-pa-lar-vi-aldrig-fa-veta/ | www-teksti=Artikkelin laajennettu verkkoversio }}</ref>
Huhtikuussa 1999 Yhdysvalloissa perustettiin Yrjö Kilpinen Society.
Rivi 35 ⟶ 40:
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Carlberg, Anders | Nimeke=Hitlers lojala musiker: Hur musiken blev ett vapen i Tredje rikets propaganda | Julkaisija=Santérus Förlag | Vuosi=2016 | Isbn=978-91-7359-105-8 | Julkaisupaikka=Stockholm }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karila, Tauno | Nimeke=Yrjö Kilpinen: Säveltäjäkuvan ääriviivoja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1964 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Taurula, Tarja | Nimeke = Yrjö Kilpinen: Sävellykset | Julkaisija =Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus ja Suomen musiikkikirjastoyhdistys | Julkaisupaikka =Helsinki | Vuosi=1998 | Isbn =951-8903-43-3 }}
Rivi 41 ⟶ 48:
==Aiheesta muualla==
* Poroila, Heikki: [http://www.musiikkikirjastot.fi/
* {{Kansallisbiografia | id=1434 | nimi=Kilpinen, Yrjö (1892–1959). | tekijä=Salmenhaara, Erkki | ajankohta=22.2.1999 }}
{{tynkä/Muusikko}}
| |||