Ero sivun ”Beirut” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lippu |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
| lempinimi =
| motto =
| kuva_taivaanranta =
| kuvakoko = 250px
| kuvateksti = Kuvakollaasi Beirutista.
| kuva_lippu = Flag of beirut.gif
| lippu_koko = 100px
Rivi 46:
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi = 2011
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi =
| väkiluku_yhteensä = 363 033
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli = 2,2 miljoonaa
| väestötiheys_metro =
| aikavyöhyke = [[CET]]
Rivi 66:
| huomautukset =
}}
'''Beirut''' ({{k-ar|بيروت}}) on [[Libanon]]in pääkaupunki, pääsatama ja maan suurin [[kaupunki]]. Vuonna 2011 kaupungissa oli 363 033 asukasta ja sen metropolialueella noin 2,2 miljoonaa. Ennen 1970-lukua Beirutia pidettiin arabimaailman länsimaisimpana kaupunkina, mutta se kärsi mittavia vahinkoja [[Libanonin sisällissota|Libanonin sisällissodassa]] vuosina 1975–1990. Sittemmin kaupunkia on pyritty jälleenrakentamaan.
== Maantiede ==▼
[[tiedosto:Beirut SPOT 1113.jpg|thumb|vasen|Beirut satelliittikuvassa.]]
Beirut sijaitsee Välimereen työntyvällä suurin piirtein kolmion muotoisella niemimaalla. Kaupunki on rakennettu niemimaan kahdelle kukkulalle, Al-Ashrafīyah Itä-Beirutissa ja Al-Muṣayṭibah Länsi-Beirutissa. Sisämaan puolella sijaitsee kapea rannikkotasanko, joka rajoittuu [[Nahr Al-Kalb]]-joen suulta pohjoisessa [[Nahr Al-Damur]]-joen suulle etelässä.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Beirut | Nimeke = Beirut | Tekijä = Kamal Suleiman Salibi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Beirutissa vallitsee [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppinen]] ilmasto]]. Talvet ovat lauhkeita ja kesät kosteita ja kuumia. Tammikuu on vuoden kylmin kuu, jolloin korkein keskimääräinen lämpötila päivis on 17 °C ja kylmin öisin 11 °C. Vastaavat lämpötilat heinäkuussa ovat 31 °C ja 23 °C. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on 914 mm.<ref name="brit" />
== Historiaa ==
===Varhainen historia===
[[tiedosto:Beirut - Lebanon - Paris of the East! - November 2008 - Downtown Beirut is re-constructed mostly thanks to Rafik Hariri - The Paris of the East is back!.jpg|thumb|vasen|Roomalaisia pylväitä.]]
Nykyisen Beirutin alue asutettiin [[Paleoliittinen kausi|paleoliittisella kaudella]] noin 250 000 vuotta sitten. [[Neoliittinen kausi|Neoliittiselta kaudelta]] on puolestaan tehty useita löydöksiä liittyen esimerkiksi kalastuksessa ja metsästyksessä käytettyihin työkaluihin. [[Kanaanilaiset|Kanaanilaisen sivilisaation]] aikana kolmannella vuosituhannella [[eaa.]] pitkin nykyisen Syyrian ja Libanonin rannikkoa alkoi muodostua userita pieniä kaupunkeja, jotka välittivät kauppaa muinaisen Egyptin ja Mesopotamian välillä. Suurin näistä oli [[Byblos]], mutta [[Ebla]]ta 2500–2300-luvuille eaa. ajoitettu teksti mainitsee myös paikan nimeltä ''ba-u-ra-at-tu'' eli Berytus. Arkeologisissa kaivauksissa 1990-luvulla löydettiin Beirutin 2000-luvulta eaa. peräisin oleva kaupunginmuuri, sekä suuren portin ja [[akropoli]]n jäänteet. 1000-luvulla eaa. Berytuksessa elänyt historioitsija [[Sanchuniathon]] kirjoitti Foinikia]]n historian. Kaupungin pääjumala oli naispuolinen [[Baalat]]. Alueen suurista valtakunnista kaupunkia hallitsivat vuorotellen [[Assyria]], [[Muinainen Egypti|Egypti]], [[Babylonia]], [[Akhaimenidien hallitsijasuku|Akhaimenidien Persia]] ja lopulta [[Seleukidit]], josita jälkimmäisen kaudella rakennettiin suurempi kaupunginmuuri ja kaupunki asutus levisi laajemmalle alueelle.<ref name="CMENA" />
Beirut päätyi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] alaisuuteen vuoden 64 eaa. jälkeen ja siitä muodostui roomalaisen Syyrian keskus ja valtakunnan itäosien roomalaisin kaupunki. Kaupungin satama oli roomalaisten [[kaleeri|kaleerien]] pääasiallinen tukikohta itäisellä Välimerellä ja asukkaat rikastuivat tekstiilien kaupalla. Beirutin taloudellisen merkityksen ohella kaupungissa sijaitsi yksi valtakunnan merkittävimmistä lainopillisista kouluista, johon saapui opiskelijoita ympäri valtakuntaa. 300-luvulta vuoteen 551 se oli yksi vain kolmesta [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] lainopillisesta koulusta. Kaksi koulun professoria työskenteli keisari [[Justinianus I]]:n valtakaudella julkaistun [[Corpus iuris civilis]]-lakikokoelman parissa. Kokoelmasta tuli sittemmin monien länsimaiden oikeusjärjestelmän perusta. Justinianuksen kaudella Beirutista tuli myös [[silkki|silkintuotannon]] keskus. Myös [[kristinusko]]toi mukanaan merkittäviä muutoksia. Varhaisessa kaupungissa oli kuusi kirkkoa ja sen uskonnollista merkitystä lisäsi paikallisen hallintokeskuksen siirtäminen [[Tyros|Tyroksesta]] Beirutiin 400-luvulla. 16. heinäkuuta 551 kaupunkiin iski tuhoisa maanjäristys ja sitä seurannut [[hyökyaalto]], joka raunioitti Beirutin ja surmasi arviolta 30 000 sen asukasta. Kaupunki ei toipunut ennalleen pitkään aikaan.<ref name="CMENA" />
===Muslimivalloitus ja ristiretket===
▲== Maantiede ==
[[Arabit]] alkoivat levittäytyä Välimeren itäosiin 600-luvulla. [[Damaskus]] menetettiin arabeille syyskuussa 635, mutta Beirutin puolustamisen pidempään teki mahdolliseksi sen satama, jonka kautta Bysantin laivasto saattoi huoltaa sitä. Bysantin valtakunnan joukot vetäytyivät kuitenkin alueelta niiden kärsittyä tappion arabeille [[Jarmukin taistelu]]ssa elokuussa 636 ja Beirut päätyi muslimien käsiin. [[Umaijadit]] siirsivät valtakuntansa pääkaupungin lähelle Beirutia Damaskokseen, mikä teki Beirutista merkittävän sataman. Muslimeja alkoi myös muuttaa kaupunkiin ja heistä tuli vähitellen kristittyjä suurempi väestönryhmä. Yksi merkittävä Beirutin muslimiasukkaista oli [[Abd ar-Rahman bin Amr al-Awzai]], joka oli oman aikansa merkittävimpiä islamilaisia lainoppineita. Alueen kristittyjä ei vainottu umaijadien tai heitä seuranneiden [[Fatimidit|fatimiden]] valtakausina ja etenkin fatimidit olivat suhteellisen hyvissä väleissä Bysantin valtakunnan kanssa [[turkkilaiset kansat|turkkilaisten]] [[Seldžukit|seldžukkien]] muodostaman yhteisen uhan takia. Tästä huolimatta seldžukit valtasivat [[Jerusalem]]in vuonna 1071 ja voittivat samana vuonna Bysantin joukot [[Manzikertin taistelu]]ssa. Seldžukkien kristittyjen pyhiinvaeltajien julma kohtelu oli yksi sittemmnin [[ristiretket|ristiretkien]] alkuun vaikuttanut tekijä.<ref name="CMENA" />
Kun ristiretkeläiset ryhtyivät valtaamaan Beirutia vuonna 1110 kaupungissa oli arviolta 5 000 asukasta. Kun kaupunki vallattiin kaikki sen asukkaat surmattiin. Beirut oli osa [[Jerusalemin kuningaskunta]]a vuoteen 1187 sakka, jolloin [[Saladin]]in joukot valloittivat sen. Ristiretkeläiset valtasivat sen puolestaan takaisin vuonna 1197. Beirut läänitettiin [[Johannes Ibeliläinen|Johannes Ibeliläiselle]], joka jälleenrakennutti kaupunkia ja kutsui paikalle [[genova]]laisia, [[pisa]]laisia ja [[venetsia]]laisia kauppiaita. Ristiretkeläisten valta Beirutissa kesti kaikenkaikkiaan 171 vuotta, eli pidempään kuin alueen muissa rannikon kaupungeissa. Egyptin [[mamelukit|mamelukki]]sulttaani [[al-Ashraf Khalil]] valloitti sen lopulta vuonna 1291. Mameukit tuhosivat kaupungin linnoitukset ja sataman estääkseen ristiretkeläisiä valtaamasta ja vakiinnuttamatsa asemaansa kaupungissa uudelleen. Satama rakennettiin taloudellisista syistä uudelleen vasta 1300-luvun puolella. Beirutissa toimi joitakin venetsialaisia kauppiaita, mutta jatkuva sodankäynti ja poliittinen epävakaus esti suuremman taloudellisen kehityksen.<ref name="CMENA" />
===Osmanien valtakunta===
{{panoraama|بيروت القرن 19 أسود أبيض.jpg|900px|Näkymä Beirutiin 1800-luvun jälkipuoliskolla.}}
[[Osmanien valtakunta]] kukisti mamelukit vuonna 1517, jolloin Syyria ja Egypti liitettiin heidän valtakuntaansa. Beirut kuului Osamnien valtakuntaan seuraavien 400-vuoden ajna, mutta pitkään lähinnä nimellisesti paikallisten hallitsjoiden käyttäessä suurta osaa vallasta. Osamnien valtakunta jakautui maakuntiin (''willayat'')), joiden johdossa oli ''wali'' ja osia alueista hallitsivat paikalliset ruhtinaskunnat . Yksi tällaisista perustettiin [[Libanoninvuoret|Libanoninvuorten]] alueelle. Vuonna 1598 Libanoninvuorten ruhtinas [[Fakhreddin II Maan]] sai maksua vastaan johtoonsa alueet [[Aleppo]]n, [[Palmyra]]n ja [[Palestiina]]n välillä, mukaan lukien Beirutin, josta joidenkin historioitsijoiden mukaan tuli Fakhreddinin dynastian pääkaupunki. Fakhreddin rakennutti kaupunkiin muun muassa italailaistyylisen palatsin. Kaupunki oli tuolloin muutaman tuhannen asukkaan kokoinen. Sen väestön enemmistö oli [[sunnalaisuus|sunnimuslimeja]] ja [[ortodoksinen kirkko|kreikkalais-ortodoksisia]] kristittyjä. Kaupungissa oli myös pienet vähemmistöt [[maroniitit|maroniitteja]] ja [[druusit|druuseja]]. Venäläinen laivasto-osasto valtasi kaupungin hetkellisesti [[Venäjän–Turkin sota (1768–1774)|Venäjän–Turkin sodan]] aikana vuonna 1773, jolloin kaupungissa oli noin 6 000 asukasta. Osmanien saatua kaupungin takaisin sitä hallitsi druusiruhtinas [[Bashir Shehab II]], jonka tuoma poliittinen vakaus elvytti kaupungin taloutta ja kasvua.<ref name="CMENA" />
Vuonna 1832 Egyptin hallitsija [[Muhammad Ali (Egypti)|Muhammad Ali]] lähetti joukkojaan Syyriaan ja teki Beirutista alueellisen hallintokeskuksensa. Ulkovallat kääntyivät Egyptä vastaan Osmanien puolella vuonna 1840 ja saman vuoden syyskuussa brittien ja osmanien muodostama laivasto-osasto pommitti Beirutia Syyrian valloittamiseen tähtäävän operaation alussa. Osmanien vallatessa kaupungin takaisin sen hallinnollinen merkitys kasvoi entisestään. 1800-luvulla tapahtui myös useita muita merkittäviä muutoksia. Brittien ja osmanien välinen kauppasopimus vuonna 1838 purki osmanien monopolin alueella ja toi merkittävästi uusia ulkomaalaisia kauppiaita. Liikenneyhteydet paranivat ja esimerkiksi 1860-luvulla avattiin uusi tie Damaskokseen. Vuodesta 1820 lähtien alueella alkoi toimia [[Yhdysvallat|amerikkalaisia]] [[Presbyteriaaninen kirkko|presbyteerisiä]] lähetyssaarnaajia ja heitä seurasivat [[jesuiitat]] vuonna 1834. Vuonna 1866 perustettiin Syrian Protestant College eli nykyinen [[American University of Beirut]] ja vuonna 1875 [[Université Saint Joseph]]. Taloudellisessa merkityksessään Beirut ohitti naapurikaupunkinsa [[Tripoli (Libanon)|Tripoli]]n ja [[Saida]]n. Myös kaupungin etninen koostumus muuttui monien kristittyjen paetessa kaupunkiin Libanoninvuorilta ja Damaskoksesta [[Libanoninvuorten sisällissota 1860|vuoden 1860 verilöylyjä]]. 1800-luvun lopulla kaupungissa oli noin 100 000 asukasta.<ref name="CMENA" />
===Ranskan ja itsenäinen Libanon===
[[tiedosto:Beirut's Martyrs' Square during celebrations marking the release by the French of Lebanon's government from Rashayya prison on November 22, 1943, the day of Lebanon's independence. Adib Ibrahim.jpg|thumb|Juhlijoita Marttyyrien aukiolla 22. marraskuuta 1943.]]
[[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua alueen sotilaskuvernööri [[Jamal Pašša]] asetti kaupungin sotilashallinnon alaiseksi estääksen kapinat eturintaman takana. 21. lokakuuta 1915 yksitoista arabia ja 6. toukokuuta 1916 neljätoista paikallista hirtettiin Beirutin keskusaukiolla, joka tuli sittemmin tunnetuksi marttyyrien aukiona. Vuonna 1917 monet paikalliset menehtyivät nälänhätään. Ympärysvallat valtasivat lopulta kaupungin lokakuussa 1918. Sodan hävinnyt Osmanien valtakunta jaettiin [[Sykes–Picot-sopimus|Sykes–Picot-sopimuksen]] perusteella Ranskan ja brittien [[mandaattialue]]isiin. Ranskalaiset perustivat Beirutista, Tripolista, Bekaan laaksosta ja Libanoninvuorten eteläpuolisista alueista [[Suur-Libanon]]in alueen vuonna 1920. Ranskalaiset tekivät suuria sijoituksia manddaattialueensa pääkaupunki Beirutiin. Beirutin lentokenttä valmistui vuonna 1929. Beirutin väkiluku kaksinkertaistui mandaattialueen aikana. Sunnien, maroniittien ja ortodoksien määrä kasvoi 50 % ja [[šiialaisuus|šiialaisten]] sekä druusien määrä kolminkertaistui. Kaupunkiin saapui myös 28 000 [[Libanonin armenialaiset|armenialaista]] ja [[asyyrialaiset|assyrialaista]], joita tuli pääasiassa pakolaisina [[Turkki|Turkista]]. Libanon itsenäistyi 22. marraskuuta 1943 ja Beirutista vastaitsenäistyneen maan pääkaupunki. Viimeiset ranskalaissotilaat lähtivät alueelta vuonna 1946.<ref name="CMENA" />
Beirutin talous kärsi [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, mutta elpyi [[Israel]]in perustamisen myötä. Arabimaat menettivät tällöin yhteytensä tärkeään [[Haifa]]n satamakaupunkiin Palestiinassa, mikä kasvatti Beirutin merkitystä. Samaan aikaan [[Persianlahti|persianlahden]] maat alkoivat rikastua öljyvarannoillaan ja tallettivat tuottonsa Beirutin pankkeihin ja matkustivat kaupunkiin sen vapaamielisen elämäntyylin takia. Beirutin rannikolle muodostui hotellikaupunginosa, jossa toimivat esimerkiksi vuonna 1961 avattu Phoenicia Hotel, sekä aikaisemmin avatut Saint Georges ja Le Normandy. Beirutista muodostui myös median keskus ja siellä julkaisiin ssäännöllisesti 27 lehteä arabiaksi ja ranskaksi. Arabimaailman ensimmäinen kaupallinen televisioasema aloittitoimintansa Beirutissa vuonna 1959 ja 1960-luvulta 1970-luvulle huomattava osa arabiankielisistä televisio-ohjelmista tuotettiin Beirutissa. Kaupunki tunnettiinkin idän [[Pariisi]]na. Toisaalta kaupungin kasvun myötä Beirutiin muutti runsaasti köyhää maaseutuväestöä, jolloin sen ympärille muodostui köyhiä huonokuntoisia kaupunginosia.<ref name="CMENA" />
===Libanonin sisällissota===
{{Pääartikkeli|Libanonin sisällissota}}
[[tiedosto:Martyrs_Square_1982.jpg|thumb|vasen|Beirutin Marttyyrien aukio vuonna 1982.]]
[[Palestiinalaiset|Palestiinalaisista]] muodostui merkittävä poliittinen tekijä Libanonissa. Vuosina 1948–1949 Libanoniin saapui yli 100 000 palestiinalaispakolaista ja Beirutiin muodstui kuusi pakolaisleiriä ympäri kaupunkia. Monet palestiinalaiset aseelliset järjestöt siirsivät [[Jordania]]n [[musta syyskuu|mustan syyskuun]] jälkeen toimintansa Libanonin pakolaisleireille. [[Israeli]] alkoi vastaavasti tehdä iskuja palestiinalaisia vastaan Libanomnissa. Libanonissa kansa jakautui lopulta voimakkaasti palestiinalaisten asiaa tukeviin vasemmistolaisiin ja heitä vastustaneisiin pääasiassa kristittyihin oikeistolaisiin. 13. huhtikuuta 1975 jännitteet pukautuivat taisteluina palestiinalaisten ja oikeistolaisten aseellisten joukkojen välillä. 17. syyskuuta 1975 kesskusta ja kaupungin vanha [[souk]] tuhoutuivat lähes täysin tulipaloiossa. Beirut jakautui osapuolten hallitsemiin Itä- ja Länsi-Beirutiin. Itä-Beirut oli kristittyjen länsimielisten joukkojen hallinnassa ja Länsi-Beirut muslimitaustaisen palestiinalaismielisten joukkojen käsissä. Osapuolet pyrkivät kukistamaan toistensa motteja omilla alueillaan ja yhdistämään omia enklaavejaan hallitsemiinsa alueisiin. Vuonna 1982 [[Libanonin sota 1982|Israel aloitti maahyökkäyksen]] [[Palestiinan vapautusjärjestö]]ä vastaan ja saavutti Beirutin reunamat muutamassa päivässä. Kaupunkia piiritettiin yhdeksän viikkoa, kunnes PLO ja sen johtaja [[Jasser Arafat]] evakuoitiin solmitun sopimuksen nojalla [[Tunis]]iin. Sittemmin Israelin joukot miehittivät Beirutin ja sen kanssa liittoutuneet falangistit surmasivat palestiinalaisia siviilejä Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä syyskuussa 1982.<ref name="CMENA" />
Lokakuussa 1983 tehtiin [[Beirutin autopommi-isku 1983|tuhoisat autopommi-iskut]] Yhdysvaltain merijalkaväen ja ranskalaisten joukkojen tukikohtia vastaan. Joukot olivat Libanonissa tarkkailemassa Israelin vetäytymistä Länsi-Beirutista. Amerikkalaiset ja ranskalaiset vetäytyivät Libanonista ja pian tämän jälkeen Israel vetäytyi Etelä-Libanoniin. Valtatyhjiön täytti Syyrian armeijan joukot. 1980-luvulla Beirut oli jatkuvasti länsimaisissa otsikoissa panttivankien ja lentokonekaappausten johdosta. Länsi-Beirut ajatui kaookseen asejoukkojen kääntyessä toisiaan vastaan ja sitä seurasi yhteenotot Libanonin armeijan ja asejoukkojen välillä siihen asti suhteellisesti rauhallisemmassa Länsi-Beirutissa vuonna 1990. 15-vuotta jatkunut sisällissota päättyi lopulta [[Saudi-Arabia]]ssa solmitun [[Taifin sopimus|Taifin sopimuksen]] jälkeen. Beirutin sodan aikana kärsimien vahinkojen arvioitiin olevan arvoltaan vähintään 25 miljardia dollaria ja esimerkiksi sen kansainvälinen lentokenttä, sekä sähkö ja viemäriverkko tuhoutuivat.<ref name="CMENA" />
Sisällissodan jälkeen valtaan noussut pääministeri ja miljonääri [[Rafik Hariri]] jälleenrakennutti Beirutia, osin omista varoistaan. Suuresta osasta jälleenrakennustyötä vastasi Haririn rakennusyritys [[Solidaire]].<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 82-88 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | www = | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>
== Liikenne ==
Kaupunkia palvelee [[Rafik Haririn kansainvälinen lentoasema]]. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella Khaldenhin lähiössä.<ref>[http://www.airport-technology.com/projects/beirut_expansion/ Airport Technology]</ref> Satamassa on rahti- ja matkustajaliikennettä. Muualle Libanoniin on melko hyvät linja-autoyhteydet.
==Väestö==
[[tiedosto:ChurchMosque.jpg|thumb|[[Pyhän Yrjö]]n maroniittikatedraali ja Mohammad Al-Aminin moskeija.]]
Beirutin kaupungissa oli [[yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] mukaan vuonna 2011 363 033 asukasta<ref name="undata">{{Verkkoviite | Osoite = http://data.un.org/Data.aspx?q=city+population&d=POP&f=tableCode%3a240 | Nimeke = City population by sex, city and city type | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = United Nations Statistics Division | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] mukaan Beirutin suuralueella asuu yhteensä 2,2 miljoonaa ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldbank.org/en/news/feature/2014/09/30/questions-and-answers-water-supply-augmentation-project-lebanon | Nimeke = Questions & Answers: Water Supply Augmentation Project, Lebanon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The World Bank | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Libanonin virallisen kannan mukaan kaupungin väestö jakautuu suhteellisen tasaisesti kristittyihin ja muslimeihin. Luotettavia vääestönlaskentoja ei ole kuitenkaan tehty. Sisällissodan aikana Beirutin länsi- ja keskiosiin muuttaneiden šiialaisten takia kaupungissa on nykyisin todennäköisesti enemmän muslimeja kuin kristittyjä. Itä-beirut on lähes kokonaan kristitty ja Länsi-Beirut puolestaan islaminuskoinen. Kaupungissa on myös joitankin uskonnollisesti sekoittuneita kaupunginosia. Suurimmat kristityt ryhmät ovat [[maroniitit]] ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksit]], joiden lisäksi on kreikkalaiskatolilaisia, protestantteja ja katolilaisia. Muslimit ovat historiallisesti olleet pääosin sunnalaisia ja šiialainen väestönosa alkoi muodostua 1960-luvulla.<ref name="brit" />
Kristityt ja muslimit ovat molemmat etniseltä taustaltaan valtaosin [[arabit|arabeja]]. Merkittäviin etnisiin vähemm9istöihin kuuluvat [[Libanonin armenialaiset|armenialaiset]] ja [[Libanonin kurdit|kurdit]].<ref name="brit" />
== Koulutus ==
Rivi 90 ⟶ 126:
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.solidere.com/history/cityhist.html Solidere]
{{Commons}}
[[Luokka:Beirut|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||