Wikipedia

Ero sivun ”Jane Austen” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
osioita oikeaan järjestykseen; teosluettelon täydennystä ja muotoilua; turha uutinen pois
→‎Elämä: britannicasta elämäkerta
Rivi 35:
 
== Elämä ==
[[Kuva:Jane Austen (House in Chawton).jpg|thumb|Jane Austenin kotitalo.]]▼
 
Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 Hampshiren kylässä Steventonin kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Lapsia rohkaistiin lukemaan, ja perheessä harrastettiin näyttelemistä. Perhe kävi toisinaan [[Bath]]issa ja [[Lontoo]]ssa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan tätä maailmaa, jossa kasvoi.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Jane-Austen | Nimeke = Jane Austen | Tekijä = Brian C. Southam | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref>
Austen oli Steventonin maalaisseurakunnan kirkkoherran George Austenin ja Cassandra Leigh Austenin kahdeksanpäisen lapsikatraan toiseksi nuorin lapsi. Hänellä oli kuusi veljeä ja yksi sisko, Cassandra, joka oli hyvin läheinen. Veljien nimet olivat Francis, George, Charles, James, Edward ja Henry. Yhdellä veljellä, Georgella, oli syntymästä saakka [[aivovaurio]] ja [[kuulovamma]], ja hänet [[Adoptio|adoptoitiin]] varhain. Vanhin veli, James, lähti opiskelemaan [[Oxfordin yliopisto|Oxford]]iin vuonna 1779 ja Edward-veli adoptoitiin [[Godmersham]]iin, kaukaista sukua olevaan Knightien perheeseen.
 
Austen opiskeli huomattavasti enemmän kuin yleensä sen ajan naiset. Hän alkoi käydä [[sisäoppilaitos]]ta seitsemänvuotiaana siskonsa Cassandran ja serkkunsa Jane Cooperin kanssa, mutta viihtyi siellä huonosti. Sairastuttuaan hän pääsi takaisin kotiin. Vähän myöhemmin hänet siirrettiin rouva La Tournellen [[luostari]]kouluun, [[Reading]]iin. Koulu toimi [[1100-luku|1100-luvulta]] peräisin olevissa luostariraunioissa. Yhdessä vaiheessa Austen sai yksityisopetusta sukulaiselta [[Oxford]]issa. Hän lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana vuonna 1786, 11-vuotiaana.▼
▲[[Kuva:Jane Austen (House in Chawton).jpg|thumb|Jane Austenin kotitalo.]]
 
Austen vietti ensimmäiset elinvuotensa Littleworthien tuttavaperheessä läheisellä Cheesedownin maatilalla. Isä George Austen piti kotonaan yksityistä poikakoulua. Vanhemmat veljet järjestivät Janen kanssa pappilan ladossa omia teatteriesityksiä, joita koko kylä tuli katsomaan. Heidän ensimmäinen teatteriesityksensä oli itse käsikirjoitettu ''Matilda'' vuodelta 1782. He esittivät myös [[Richard Sheridan|Richard Brinsley Sheridan]]in näytelmän ''Kilpakosijat''.
Austenin varhaisimmat tunnetut kirjoitukset ovat vuodelta 1787. Sitä seuranneiden kuuden vuoden aikana hän kirjoitti paljon näytelmiä, runoutta, novelleja ja muita tekstejä. Hän parodioi kirjallisuuden tyylilajeja, etenkin sentimentaalista romaania ja komediaa. Vakavampaa tyyliä edusti voimakastahtoisesta ja lahjakkaasta mutta yhteiskunnan torjumasta naisesta kertova novelli ''Lady Susan'', (1793–1794).<ref name="eb" />
 
Austen ryhtyi kirjoittamaan paljon myöhemmin julkaistuja romaanejaan jo 1790-luvulla, kuten ''[[Järki ja tunteet]]'', jonka hän aloitti 1795, sekä ''[[Ylpeys ja ennakkoluulo]]'', jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Isä George tarjosi viimeksimainittua romaania lontoolaiselle kustantajalle, mutta se torjuttiin.<ref name="eb" />
 
Austen ei koskaan mennyt naimisiin. Hänen uskotaan suostuneen vuonna 1802 Harris Bigg-Witherin kosintaan mutta muuttaneen mielensä jo seuraavana aamuna. Hänen muista miessuhteistaan on kerrottu vahvistamattomia tarinoita, mutta koska isosisko Cassandra hävitti useimmat Janen kirjeet tämän kuoleman jälkeen, varmaa tietoa niistä ei ole.<ref name="eb" />
Jane Austen kuvaa romaaneissaan maailmaa, johon oli kasvanut. Ainoat varmasti häntä esittävät kuvat ovat Cassandra-siskon tekemät kaksi värillistä luonnosta.
 
George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui kahdeksan vuoden ajan Bathissa, Lontoossa, [[Clifton (Englanti)|Clifton]]issa, [[Warwickshire]]ssä ja [[Southampton]]issa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin ''Järki ja tunteet'' vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit ''Ylpeys ja ennakkoluulo'' (1813), ''[[Kasvattitytön tarina]]'' (1814) ja ''[[Emma (romaani)|Emma]]'' (1815).<ref name="eb" />
Lapsena ja nuorena Austen luki [[Samuel Richardson]]in ja [[Henry Fielding]]in tuotantoa, [[Jean de La Fontaine]]n kirjaa ''Eläintarinoita'', [[Mary Brunton]]in kirjaa ''Self Control'', [[Samuel Johnson]]in ''Rambleria'' ja muita isänsä yksityiskirjastosta löytämiään kirjoja.
 
Austenin romaanit nousivat lukijoiden suosioon. Kriitikot kehuivat niiden moraalia ja viihdyttävyyttä, luonnekuvauksia ja kotikuvausten realismia. Austen jatkoi sairastumisesta huolimatta ahkeraa kirjoittamista, ja seuraavina vuosina julkaistiin romaanit ''[[Viisasteleva sydän]]'' (1817) ja ''[[Neito vanhassa linnassa]]'' (1817). Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hänen viimeinen romaaninsa ''[[Leikkiä ja totta]]'' jäi kesken.<ref name="eb" />
▲Austen opiskeli huomattavasti enemmän kuin yleensä sen ajan naiset. Hän alkoi käydä [[sisäoppilaitos]]ta seitsemänvuotiaana siskonsa Cassandran ja serkkunsa Jane Cooperin kanssa, mutta viihtyi siellä huonosti. Sairastuttuaan hän pääsi takaisin kotiin. Vähän myöhemmin hänet siirrettiin rouva La Tournellen [[luostari]]kouluun, [[Reading]]iin. Koulu toimi [[1100-luku|1100-luvulta]] peräisin olevissa luostariraunioissa. Yhdessä vaiheessa Austen sai yksityisopetusta sukulaiselta [[Oxford]]issa. Hän lopetti koulunkäynnin vuonna 1786, 11-vuotiaana.
 
Austenin kuolinsyynä on pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta tutkija Elisabeth White on esittänyt vakavaksi vaihtoehdoksi [[tuberkuloosi]]a, joka Austenin aikoina levisi usein saastuneen maidon kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/likainen_maito_saattoi_olla_jane_austenin_kuolisyy/1230093 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Tekijä = | Selite = Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Vaikka Austen kirjoitti monia avioliittoromaaneja, hän itse ei koskaan mennyt naimisiin. Hänellä oli kuitenkin nuoruudessaan romanssi irlantilaisen lakimiehen [[Thomas Lefroy]]n kanssa. Suhteen vakavuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta eräs teoria tapahtumista on kuvattu Austenin elämästä kertovassa elokuvassa ''[[Jane Austenin jalanjäljillä]]''.
 
Austenin kuolinsyynä on aiemmin pidetty [[Addisonin tauti]]a, mutta tutkija Elisabeth White on esittänyt vakavaksi vaihtoehdoksi [[tuberkuloosi]]a, joka Austenin aikoina levisi usein saastuneen maidon kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/likainen_maito_saattoi_olla_jane_austenin_kuolisyy/1230093 | Nimeke = Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy | Tekijä = | Selite = Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 11.12.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/books/2009/dec/01/jane-austen-tuberculosis-death | Nimeke = Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged | Tekijä = Boycott, Owen | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 1.12.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Guardian Media Group | Viitattu = 1.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Austenin kuoleman jälkeen hänen sisarensa Cassandra tuhosi suuren osan hänen kirjoittamistaan yksityiskirjeistä. Nykypäivään on säilynyt yli 160&nbsp;kirjettä, joista monet on osoitettu Cassandralle. Varhaisin kirje on vuodelta 1795.
 
==Tuotanto==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jane_Austen”