Ero sivun ”Fidži” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 16669644, jonka teki 188.238.165.130 (keskustelu) CIA:n mukaan olikin 18 274, ei 18 272. |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 158:
{{Pääartikkeli|[[Fidžin historia]]}}
=== Aika ennen eurooppalaisten saapumista ===
=== Esikolonialismin aika ===▼
Ensimmäiset merkit Fidžin asutuksesta ovat peräisin 1220-luvulta eaa. tai aiemmin, jolloin [[vanuatu]]laiset lapita-heimolaiset saapuivat saarille tuoden mukanaan muun muassa [[Sika|sian]] ja ruokakasveja. Heihin viittaavia keramiikkalöytöjä ei kuitenkaan ole tehty heidän maahantuloaan myöhäisemmältä ajalta.<ref name="fiji27">Fiji, s. 27</ref> Ajan saatossa he siirtyivät [[Tonga]]an ja [[Samoa]]lle perustaen polynesialaisen kulttuurin.<ref name="BritHis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/206686/Fiji | Nimeke =Fiji – History | Tekijä =Sophie Foster|Julkaisija =Encyclopedia Britannica | Viitattu =31.3.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> Tältä ajalta on löydetty kahdenlaista keramiikkaa, mutta on epävarmaa, kertooko keramiikka saarelle muuttaneesta kokonaan uudesta kulttuurista vai ainoastaan pienen tulokasjoukon aiheuttamasta kulttuurimuutoksesta.<ref name="BritHis"/> Lapitalaiset kutsuivat saarta Vitiksi, josta valtion englanninkielinen nimi on tarinan mukaan alkunsa, kun kapteeni [[James Cook]] tulkitsi saarelaisten ääntämisen väärin ''Fijiksi''.<ref name="fiji27"/> Laajalle levinnyt legenda väittää, että ensimmäiset fidžiläiset olisivat olleet tulleet [[Tansania]]n [[Tanganjika]]sta. Lapitalaisten jälkeen saaria asuttivat [[melanesia]]laiset, jotka hankkivat elantonsa kalastamalla ja elivät ilmeisesti sopuisasti. Asukasluku lähti voimakkaaseen kasvuun noin 500-luvulla eaa., kun lisää melanesialaisia muutti saarille. Samaan aikaan fidžiläiset alkoivat harjoittaa [[kaskiviljely|kaskeamiseen]] perustuvaa maanviljelyä.<ref name="fiji27"/> Suurempien jokien suille muodostuneilla deltoilla maa oli jo valmiiksi ravinteikasta ja jokien suille oli keskittynyt paljon asutusta.<ref name="BritHis"/> Asukasluvun kasvu lisäsi heimojen välisiä konflikteja ja sotia. [[Kannibalismi]] yleistyi sotien myötä, ja kylien ympärille rakennettiin suojamuureja. Noin vuoden 1000 aikoihin
Perinteisessä fidžiläisessä heimossa johtaja valittiin sen perusteella, millaiset olivat hänen sukulaissuhteensa ja mitä hän oli saavuttanut elämässään. Eri heimot (''mataqali'') solmivat keskenään liittoja, ja kylät saattoivat jopa yhdistyä ja edelleen erota uudestaan eripuran vuoksi.<ref name="BritHis"/>
Rivi 168:
Ensimmäinen saaret löytänyt [[eurooppa]]lainen oli [[Alankomaat|alankomaalainen]] [[Abel Tasman]] vuonna [[1643]]. Hän kuvaili saaristoa purjehtimisen kannalta petolliseksi, eivätkä eurooppalaiset tutustuneet saariin ennen kuin [[James Cook]] kävi Lau-saariryhmän Vatoa-saarella vuonna 1774.<ref name="fiji27"/> Eurooppalaisia epäilyttivät matalikot, mutta myös saarilla esiintyvä [[kannibalismi]]. Kun tieto alueen [[Santelipuu|santelipuista]] ja [[Merimakkarat|merimakkaroista]] levisi, kauppiaat uskaltautuivat sinne. Santelipuuta arvostettiin Euroopassa ja Aasiassa sen hyvän tuoksun vuoksi. Sen kauppa oli ensin tongalaisten käsissä, mutta Argo-laivan haaksirikosta pelastunut [[Oliver Slater]] löysi Itä-Fidžillä eläneiden tongalaisten santelipuut ja kertoi niiden olinpaikasta muille eurooppalaisille. Tongalaiset menettivät asemansa, kun eurooppalaiset alkoivat käydä vaihtokauppaa suoraan fidžiläisten kanssa. Vaihdossa he antoivat ruutia, musketteja, metallityökaluja, vaatteita ja tupakkaa. Hyödynnettävä santelipuu loppui vuonna 1813, mutta kaupan seuraukset näkyivät senkin jälkeen, kun fidžiläisheimot alkoivat käydä tuliaseiden avulla yhä verisempiä selkkauksia keskenään. Santelipuun loputtua merimakkarasta tuli seuraava myyntivaltti, mutta silläkin käytiin kauppaa vain parin vuosikymmenen ajan (1850-luvulle asti).<ref name="fiji28">Fiji, s. 28</ref>
Kaupanteko oli kiivainta Viti Levun itäosassa, ja Baun päällikkö sai runsaasti valtaa sen myötä. Päällikkö [[Seru Epenisa Cakobau]] oli valtansa huipulla 1850-luvulla, vaikkei hänen valtansa todellisuudessa yltänytkään koko Fidžille. Tongalaiset valloittivat Enele Ma’afu johtamana Vanua Balavun Laun saariryhmän pohjoisosasta, ja vuosikymmenen loppuun mennessä tongalaiset olivat ottaneet saariryhmän itäosat hallintaansa.<ref name="fiji28"/> Eurooppalaisia muutti saarelle koko ajan enemmän ja enemmän, mikä horjutti poliittista ilmapiiriä.
Eurooppalaiset olivat yrittäneet alusta saakka lopettaa kannibalismin ja käännyttää fidžiläiset kristinuskoon. Käännytys eteni aluksi heikosti, kunnes Cakobau omaksui vastahakoisesti [[John Wesley]]n saarnaaman [[metodismi]]n vuonna 1854. Myös katolilaiset ja protestantit saarnasivat oman kristinuskon tulkintansa puolesta. Kristinusko sai vankan jalansijan, ja metodismi on nykyään valtion suurin uskontokunta.<ref>Fiji, s.29</ref><ref name="world192">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 192</ref>
Kun Seru Epenisa Cakobau tavoitteli Fidžin kuninkaan asemaa, hän sai kuninkuudelleen yli 3 000 eurooppalaisen tuen ja allekirjoitti 10. lokakuuta 1874 sopimuksen, minkä perusteella Fidži siirtyi Britannian siirtomaaksi.<ref name="BBCTL"/>
Vuosina 1879–1916 Fidžille tuotiin 60 000 [[Fidžinintialaiset|intialaista]] tekemään töitä eurooppalaisten omistamilla sokeriviljelmillä, mistä juontaa juurensa saaren hindinkielisyys. Äänioikeus oli vain alkuperäisasukkailla vuoteen 1904 asti, jolloin eurooppalaisille myönnettiin oikeus asettua vaaliehdokkaaksi. Intialaiset saivat vastaavan oikeuden vuonna 1929. Perinteinen hierarkia murtui lopullisesti vuonna 1963, jolloin naiset saivat oikeuden asettua ehdokkaaksi.<ref name="world192"/>
Saarille myönnettiin itsenäisyys 10. lokakuuta 1970. Vuonna 1987 tehtiin kaksi sotilasvallankaappausta, joita molempia johti [[Sitiveni Rabuka]]. Taustalla olivat alkuperäisten fidžiläisten ja [[Fidžinintialaiset|fidžinintialaisten]] väliset jännitteet. Alkuperäisväestö koki kasvavan intialaisperäisen väestönosan uhaksi, ja tuohon aikaan molempia ryhmiä oli lähes yhtä paljon. Ensimmäinen sotilasvallankaappaus alkoi, kun huhtikuussa järjestetyissä vaaleissa monikansallinen työväenpuolue nousi laillisesti valtaan. Kaikkina aiempina äänestysvuosina valtaan oli noussut alkuperäisväestön kannattama Liittopuolue. Rabuka ja tuhannet Liittopuolueen kannattajat nousivat kapinaan ja suorittivat onnistuneen vallankaappauksen ilman ihmishenkien menetyksiä. Kapina ei kestänyt kuin yhden päivän. Puoli vuotta myöhemmin Rabuka jäädytti perustuslain ja hajotti valtaa pitävän hallituksen. Samalla hän julisti Fidžin tasavallaksi; aiemmin Fidži oli kuulunut [[commonwealth realm]]iin. Presidentiksi nousi kenraalikuvernööri ''Ratu Sir'' [[Penaia Ganilau]], ja Liittopuolueen johtaja Kamisese K. T. Mara valittiin pääministeriksi.<ref name="world193">Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 193</ref>▼
Saarille myönnettiin itsenäisyys 10. lokakuuta 1970. [[Fidžin dominio]] kuului kuitenkin edelleen [[commonwealth realm]]iin ja maan valtionpäämiehenä oli Britannian kuningatar [[Elisabet II]].
▲
Uusi perustuslaki laadittiin tammikuussa vuonna 1990, kun Rabuka jätti paikkansa sisäministerinä ja palasi armeijan palvelukseen. Perustuslaki ei ollut tasa-arvoinen vaan suosi etnisiä fidžiläisiä fidžinintialaisten kustannuksella. Tarpeeksi rikas intialaisperäinen väestö muutti pois maasta, mikä ajoi Fidžin talouden alamäkeen mutta takasi alkuperäisväestön enemmistöaseman. Vuonna 1997 perustuslakia muutettiin tasapuolisemmaksi, ja vuoden 1999 vapaissa vaaleissa valittu presidentti oli fidžinintialainen.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-14919688 | Nimeke = Timeline Fiji | Julkaisija = BBC | Viitattu = 29.12.2014 }}</ref>
| |||