Wikipedia

Ero sivun ”Osmanien valtakunta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
fix viite: et al → valitaan ensimmäinen. +malline luku, verkkoviite, auktoriteettitunnisteet.
Rivi 71:
 
=== Nousu ===
[[Tiedosto:Osmanin valtakunta 1281-1326.png|pienoiskuva|left|225px|Osman I:n alueet hänen valtakautensa alussa ja päättyessä.]]▼
Turkkilaiset nousivat Vähässä-Aasiassa, kun [[seldžukit]] vuonna 1071 kukistivat [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot. Heimon yksi haara perusti tämän jälkeen [[Rūmin sulttaanikunta|Rūmin sulttaanikunnan]].<ref name=st>{{Kirjaviite | Tekijä = Stoneman, Richard | Nimeke = Matkaopas historiaan: Turkki | Suomentaja = Haikara, Tarja | Vuosi = 1996 | Sivu = 117–122, 148 | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Puijo | Isbn = 951-57903-3-6 }}</ref> Vuonna 1301 rum-seldžukkien soturiyhteisön johtaja [[Osman I]] (Uthmān) otti sulttaanin arvonimen ja julisti maan itsenäiseksi Ottomaanivaltioksi pääkaupunkinaan [[Söğüt]].<ref name="omh">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa| Julkaisija = | Vuosi = 1983 | Tekijä = Anders Røhr| Suomentaja = Kolbe, Laura | Sivu = 268 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn =951-10745-8-X}}</ref><ref>[http://countrystudies.us/turkey/6.htm The Ottoman Empire] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. (Lähteessä itsenäistymiselle vuosiluku 1299)</ref> [[Murad I]]:n aikana osmanit valtasivat [[Edirne]]n, jonka jälkeen suurvisiiri [[Çandarlı Kara Halil Hayreddin pašša|Çandarlı Halil pašša]] loi valtakunnalle uuden armeijan [[janitsaarit]].<ref name="EI2:Yeni Ceri">{{kirjaviite|Tekijä=P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel AND W. P. Heinrichs et al. (Toim.; artikkeli R. Murphey)|Nimeke=The Encyclopaedia of Islam vol. 11|Vuosi=2002|Sivu=323-331|Julkaisija=Brill|Tunniste=ISBN 90-04-12756-9}}</ref>▼
 
▲[[Tiedosto:Osmanin valtakunta 1281-1326.png|pienoiskuva|left|225px|Osman I:n alueet hänen valtakautensa alussa ja päättyessä.]]
1400-luvun alussa sulttaani [[Bayezid I]]:n viisi poikaa sotivat toisiaan vastaan 11 vuotta kestäneen [[Osmanien interregnum|interregnum]]in aikana, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta vallanperijää. Veljistä [[Mehmed I]] selviytyi voittajaksi ja peri valtaistuimen 1413. Hänen poikansa [[Murad II]] kävi sotaa valtakunnan perimisestä setäänsä vastaan ja lisäksi hänen aikanaan [[Mustafa Çelebi]], viimeinen Bayezid I:n pojista, nosti Bysantin tuella kaksi kapinaa saadakseen vallan itselleen. Vastaavia [[Perimyssota|perimyssotia]] pelännyt [[Mehmed II]] antoi muualla ja myös osmanien keskuudessa kyseenalaisena pidetyn lakiasetuksen, joka mahdollisti sulttaanin veljien teloittamisen [[Kruununtavoittelija|kruununtavoittelijoina]] valtaannousun yhteydessä. Tämän jälkeen myös muut valtakamppailua pelänneet sulttaanit saattoivat käyttää veljessurmaa valtansa vakiinnuttamisen keinona.<ref> {{kirjaviite|Tekijä=Colin P. Mitchell|Nimeke=New Perspectives on Safavid Iran: Empire and Society|Vuosi=2011|Sivu=35-39|Julkaisija=Taylor & Francis|Tunniste=ISBN 1136991948}}</ref>▼
▲Turkkilaiset nousivat Vähässä-Aasiassa, kun [[seldžukit]] vuonna 1071 kukistivat [[Manzikertin taistelu]]ssa [[Bysantin valtakunta|Bysantin]] joukot. Heimon yksi haara perusti tämän jälkeen [[Rūmin sulttaanikunta|Rūmin sulttaanikunnan]].<ref name=st>{{Kirjaviite | Tekijä = Stoneman, Richard | Nimeke = Matkaopas historiaan: Turkki | Suomentaja = Haikara, Tarja | Vuosi = 1996 | Sivu = 117–122, 148 | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Puijo | Isbn = 951-57903-3-6 }}</ref> Vuonna 1301 rum-seldžukkien soturiyhteisön johtaja [[Osman I]] (Uthmān) otti sulttaanin arvonimen ja julisti maan itsenäiseksi Ottomaanivaltioksi pääkaupunkinaan [[Söğüt]].<ref name="omh">{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa| Julkaisija = | Vuosi = 1983 | Tekijä = Anders Røhr| Suomentaja = Kolbe, Laura | Sivu = 268 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn =951-10745-8-X}}</ref><ref>[http://countrystudies.us/turkey/6.htm The Ottoman Empire] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995. (Lähteessä itsenäistymiselle vuosiluku 1299)</ref> [[Murad I]]:n aikana osmanit valtasivat [[Edirne]]n, jonka jälkeen suurvisiiri [[Çandarlı Kara Halil Hayreddin pašša|Çandarlı Halil pašša]] loi valtakunnalle uuden armeijan [[janitsaarit]].<ref name="EI2:Yeni Ceri">{{kirjaviiteKirjaviite |Tekijä Nimeke =P. J.The Bearman,Encyclopædia TH.of Bianquis,Islam Cvol. E.11 Bosworth,| E.Julkaisija van= DonzelBrill AND| W.Vuosi = 2002 | Tekijä = Bearman, P. HeinrichsJ. et al. (Toim.;| artikkeliSuomentaja R.= Murphey)|Nimeke Luku =The Encyclopaedia| ofSivu Islam= vol.323–331 11|Vuosi Selite =2002 artikkelin toim. Murphey, R. |Sivu Julkaisupaikka =323-331 |Julkaisija Isbn =Brill|Tunniste=ISBN 90-04-12756-9 | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
 
Vuosi 1453 on yksi osmanien historian merkkipaaluja, sillä tuolloin Mehmed II valtasi [[Konstantinopoli]]n [[Bysantin valtakunta|Bysantilta]] päättäen samalla tämän tuhatvuotisen valtakunnan aikakauden. Mehmed II, lisänimeltään Valloittaja, valtasi suuria osia Balkanilta, Anatoliasta ja Mustanmeren rannikolta tehden Osmanien valtakunnasta aikansa suurvallan. Lisäksi hänen aikanaan [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnasta]] tuli osmanien tärkein [[vasalli]]valtio ja liittolainen sen useissa sodissa.<ref> {{kirjaviite|Tekijä=Penny M. Sonnenburg|Nimeke=Colonialism: An International, Social, Cultural, and Political Encyclopedia, Volume 1|Vuosi=2003|Sivu=759-761|Julkaisija=Abc-Clio|Tunniste=ISBN 1576073351}}</ref>▼
▲1400-luvun alussa sulttaani [[Bayezid I]]:n viisi poikaa sotivat toisiaan vastaan 11 vuotta kestäneen [[Osmanien interregnum|interregnum]]in aikana, jolloin valtakunnalla ei ollut kiistatonta vallanperijää. Veljistä [[Mehmed I]] selviytyi voittajaksi ja peri valtaistuimen 1413. Hänen poikansa [[Murad II]] kävi sotaa valtakunnan perimisestä setäänsä vastaan ja lisäksi hänen aikanaan [[Mustafa Çelebi]], viimeinen Bayezid I:n pojista, nosti Bysantin tuella kaksi kapinaa saadakseen vallan itselleen. Vastaavia [[Perimyssota|perimyssotia]] pelännyt [[Mehmed II]] antoi muualla ja myös osmanien keskuudessa kyseenalaisena pidetyn lakiasetuksen, joka mahdollisti sulttaanin veljien teloittamisen [[Kruununtavoittelija|kruununtavoittelijoina]] valtaannousun yhteydessä. Tämän jälkeen myös muut valtakamppailua pelänneet sulttaanit saattoivat käyttää veljessurmaa valtansa vakiinnuttamisen keinona.<ref> {{kirjaviite|Tekijä=ColinKirjaviite P. Mitchell| Nimeke = New Perspectives on Safavid Iran: Empire and Society | Julkaisija = Taylor & Francis | Vuosi = 2011 | Tekijä = Mitchell, Colin P. | Suomentaja = | Luku = | Sivu =35-39 35–39 |Julkaisija Selite =Taylor &| Julkaisupaikka = Francis|Tunniste Isbn =ISBN 1136991948 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
▲Vuosi 1453 on yksi osmanien historian merkkipaaluja, sillä tuolloin Mehmed II valtasi [[Konstantinopoli]]n [[Bysantin valtakunta|Bysantilta]] päättäen samalla tämän tuhatvuotisen valtakunnan aikakauden. Mehmed II, lisänimeltään Valloittaja, valtasi suuria osia Balkanilta, Anatoliasta ja Mustanmeren rannikolta tehden Osmanien valtakunnasta aikansa suurvallan. Lisäksi hänen aikanaan [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnasta]] tuli osmanien tärkein [[vasalli]]valtio ja liittolainen sen useissa sodissa.<ref> {{kirjaviite|Tekijä=PennyKirjaviite M.| Sonnenburg|Nimeke = Colonialism: An International, Social, Cultural, and Political Encyclopedia, Volume 1 | Julkaisija = Abc-Clio | Vuosi = 2003 | Tekijä = Sonnenburg, Penny M. | Suomentaja = | Luku = | Sivu =759-761 759–761 |Julkaisija Selite =Abc-Clio |Tunniste Julkaisupaikka = | Isbn =ISBN 1576073351 | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
1500-luvulla siihen liitettiin [[Selim I]]:n (1512–1520) alaisuudessa Egypti, Hijaz (Mekan ja Medinan alueet), Palestiina, Algeria ja alueita Punaisen meren rannalta. [[Suleiman I Suuri|Suleiman I Suuren]] (1520–1566) aikana Ottomaanien valtakuntaan liitettiin lisäksi Välimeren rantakaistale Egyptistä Tunisiaan, [[Mesopotamia|Kaksoisvirran maa]], Unkari ja alueita Euroopassa aina [[Wien]]iin asti.<ref name="KAKSI">[http://countrystudies.us/turkey/8.htm Selim I and Süleyman the Magnificent] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.</ref>
Rivi 82 ⟶ 84:
Osmanien laajeneminen Eurooppaan pysäytettiin [[Wienin piiritys|Wienin piirityksessä]] vuonna 1529 ja [[Lepanton taistelu]]ssa 1571, jolloin paavin, Venetsian ja Espanjan laivastot voittivat osmanit.<ref name="KAKSI"/>
 
Wien yritettiin vallata uudelleen 1683 [[Suuri Turkin sota|suuressa Turkin sodassa]], jossa osmanit ajettiin lopullisesti [[Tonava]]n eteläpuolelle.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/turkey/9.htm | Nimeke = Köprülü Era] | Tekijä = | Selite = Turkey: A Country Study. | Julkaisu = | Ajankohta = 1995 | Julkaisupaikka = Washington: | Julkaisija = GPO for the Library of Congress, 1995.| Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
=== Rappeutuminen ja mureneminen ===
 
Valtakunnan rappeutumisen perussyy oli, että hovi etääntyi kansasta. Sulttaani saattoi joutua perinpohjaisesti virkamiehistön ([[suurvisiiri|suurvisiirin]]) [[Psykologinen manipulointi|manipuloimaksi]]. Lopulta usea hallitsija keskittyi haareminsa ja virkamiehistön sisäisten juonittelujen sekä huvittelujen maailmaan. Tästä teki havaintoja vuonna 1600 hovissa vieraillut englantilainen diplomaatti Sir Thomas Sherley. Kun myös sulttaanin pojat elivät suljetussa hovissa, he eivät saaneet tulevissa tehtävissään tarpeellisia hallitustaitoja tai tietoja kansan elämästä.<ref name=st />
 
Rivi 92 ⟶ 95:
 
==== Krimin sota ====
{{pääartikkeliPääartikkeli|[[Krimin sota]]}}
 
Krimin niemimaan omistus, Balkanin ja [[Mustameri|Mustanmeren]] hallinta sekä Venäjän halu saada lämpimänveden satama Mustanmeren rannalta ja näin ympärivuotinen kulku Välimerelle olivat kysymyksiä, joiden vuoksi Venäjä ja Osmanien valtakunta kävivät keskenään monta sotaa samoilla alueilla. Samat kysymykset olivat syynä myös Krimin sodan syttymiseen, vaikka pinnalta katsoen syy oli uskonnollinen. Vuonna 1774 [[Kutšuk Kainardži]]ssa solmitun rauhan mukaan osmanit sallivat Venäjälle oikeuden rakentaa ortodoksinen katedraali Istanbuliin. Venäläiset, jotka kokivat olevansa ortodoksisen kirkon suojelijoita, laajensivat tämän oikeuden kattamaan koko Osmanien valtakunnan alueilla asuvien ortodoksien edunvalvontaa ja julistivat Venäjän ortodoksien suojelijaksi turkkilaisten alueilla. Osmanit kuitenkin kiistivät tällaisen oikeuden olemassaolon ja uusi sota alkoi lokakuussa 1853.
Rivi 100 ⟶ 103:
==== Balkanin kapina ja sota Venäjää vastaan 1875–1878 ====
 
{{pääartikkeliPääartikkeli|[[Turkin sota]]}}
 
Balkanin kapina Turkkia vastaan alkoi 1874 ja johti siihen, että Venäjä hyökkäsi Turkin alueelle keväällä 1877. Venäläiset valtasivat 1878 Bulgariassa sijaitsevan [[Šipkan sola]]n ja pääsivät lopulta noin kymmenen kilometrin päähän Turkin silloisesta pääkaupungista Konstantinopolista eli nykyisestä [[Istanbul]]ista.
Rivi 109 ⟶ 112:
 
==== Ensimmäinen maailmansota ====
 
Ensimmäisessä maailmansodassa Ottomaanien valtakunta taisteli Saksan rinnalla keskusvaltojen puolella. Venäjä julisti sodan ottomaaneille 5.&nbsp;marraskuuta 1914 ja seuraavana päivänä seurasivat Ranska sekä Britannia. Puolessa vuodessa Osmanien 800&nbsp;000&nbsp;miehen armeija oli neljän rintaman sodassa. Sota kesti osmanien osalta neljä vuotta ja siihen osallistui kaikkiaan {{Luku|2,8&nbsp;|miljoonaa}} miestä, joista 325&nbsp;000&nbsp;kuoli taisteluissa.<ref>[http://countrystudies.us/turkey/12.htm World War I] Turkey: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1995.</ref>
 
==== Turkin itsenäisyyssota ====
 
[[Turkin itsenäisyyssota]] käytiin vuosina 1919–1923 ensimmäisen maailmansodan jälkinäytöksenä. Se johti nykyisen Turkin tasavallan syntymiseen [[29. lokakuuta]] [[1923]] presidentiksi nousseen [[Kemal Atatürk]]in johtamana. Osmanien valtakunnan historian katsotaan päättyneen tähän.
 
== Hallitsijat ==
<!--{{pääartikkeliPääartikkeli|[[_n politiikka]]}}-->
{{pääartikkeliPääartikkeli|[[Luettelo osmanien sulttaaneista]]}}
 
Ensimmäiset hallitsijat kutsuivat itseään nimellä ''[[bey|bey.]] ''Vuodesta 1383 eteenpäin arvonimi oli ''sulttaani'', jonka alaisuudessa maata hallitsivat ''visiirit''.
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
Rivi 176 ⟶ 182:
 
== Kulttuuri ==
 
[[Osmaninturkki|Osmani]] oli keinotekoinen hovin ja virkakoneiston käyttämä kieli, jota kirjoitettiin [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisin kirjaimin]]. Vuonna 1928 Turkin tasavallassa otettiin käyttöön Istanbulin alueella käytettyyn puhekieleen pohjaava nykyturkki. Siitä seurasi mm. seuraavia muutoksia: kirjaimisto vaihdettiin [[latinalainen aakkosto|latinalaiseksi]] ja kieltä puhdistettiin arabialaisista ja persialaisista vaikutteista (joidenkin arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa osmanin sanastosta oli lainaa näistä kielistä – myös vaikutus kielioppiin oli suuri), sekä luotiin runsaasti uudissanoja. [[Kielitiede|Kielitieteessä]] sana ''osmani'' kielen nimenä tarkoittaa osmanivaltiossa käytettyä turkin kieltä, erotukseksi myöhemmästä [[Turkin kieli|turkin kielestä]] tai muista [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisista kielistä]].
 
Rivi 187 ⟶ 194:
 
== Lähteet ==
 
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat|Ottoman Empire|Osmanien valtakunta}}
* [http://www.ottomanonline.net/index.html Ottoman Empire Online] {{en}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmanien_valtakunta”