Ero sivun ”Feminiinijohdin” versioiden välillä

23 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
aikaisemmat esimerkit selvempiä
(leipuri oikeaksi)
(aikaisemmat esimerkit selvempiä)
'''Feminiininjohdin''', [[suomen kieli|suomen kielessä]] '''''-tär''''' (etuvokaalisissa sanoissa) tai '''''-tar''''' (takavokaalisissa sanoissa), osoittaa henkilöä tarkoittavan sanan tarkoittavan [[nainen|naista]]. Esimerkiksi ''laulajataropettajatar'' on naispuolinen laulajaopettaja, ''serkutarystävätär'' naispuolinen serkkuystävä ja ''brititärkreikatar'' brittiläinenkreikkalainen nainen. Johdin ''‑tAr (: ‑ttAre-)'' liittyy kantasanan (heikkoon) vokaalivartaloon (''henge-tär : henge-ttäre-''). S:ään loppuvissa sanoissa johdin korvaa kantasanan nominatiivimuodon loppu-s:n, kuten ''kuningatarkuninga-tar, ruhtinatarruhtina-tar, valtiatar, sotilatarvaltia-tar''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=192 | Nimeke = § 192 tAr-sanojen muoto ja merkitys| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Iso suomen kielioppi| Viitattu = 26.6.2012 }}</ref>
 
Nykyään tämä johdin on suomen kielessä melko harvinainen, mutta sitä käytetään yhä jonkin verran urheilussa (''juoksijatar'') ja taiteissa (''tanssijatar, näyttelijätär''). Myös sanat ''kaunotar'' ja ''onnetar'' ovat yhä käytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=193 | Nimeke = § 193 tAr-sanojen käyttöaloista| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Iso suomen kielioppi| Viitattu = 26.6.2012 }}</ref> [[Saksan kieli|Saksan kielessä]] feminiinijohdin ''-in'' on yhä pakollinen.
Suomessa sanat ''opettaja'' ja ''ystävä'' voivat aivan yhtä hyvin viitata naiseen kuin mieheen. Kun sukupuoli on saatava esiin, nykyään puhutaan esimerkiksi ''nais-'' ja ''miesopettajasta''. Toisaalta jotkut mies- ja nais-alkuiset yhdyssanat voivat aiheuttaa väärinkäsityksiäkin. Esimerkiksi ''nais-'' ja ''miesystävä'' tarkoittavat usein seurustelukumppania eikä ''naissankari'' ole sama kuin ''sankaritar'', joten toisinaan tär- tai tar-pääte on edelleen tarpeellinen.
 
Joskus ''-tar''-, ''-tär''-pääte ei tarkoita vain naispuolisuutta vaan sitä, että kyse on sellaisen henkilön vaimosta, jota tarkoittavan sanan loppuun ''-tar'' tai ''-tär'' on lisätty. ''Kuningatar'' voi olla naispuolinen monarkki, mutta useimmiten kuninkaan puoliso. LeipurinKauppaneuvoksen vaimo on ''leipuritarkauppaneuvoksetar'', mutta leipurinkauppaneuvoksen ammatinarvon saanut nainen on ''leipurikauppaneuvos''.<ref>Nykysuomen käsikirja: Kielioppi ja kielenopas</ref> Tar-/tär-päätteellä johdetaan myös jossakin maassa tai jollakin paikkakunnalla asuvaa tai sieltä kotoisin olevaa naista tarkoittavia sanoja. Esimerkiksi ''ranskatar'' tarkoittaa ranskalaista naista ja ''pariisitar'' pariisilaista naista. [[Suometar]] on käytössä myös erittäin harvinaisena etunimenä.
 
==Feminiinijohdin itäsuomalaisissa sukunimissä==
14 371

muokkausta