Ero sivun ”Halla” versioiden välillä

Muualla maailmassa, esim. [[kahvi]]nviljelyalueilla, vahinkoa sadolle saattaa tulla myös lämpötiloissa, jotka eivät mene nollan alapuolelle. [[Brasilia]]ssa puhutaan kahdenlaisesta hallasta, valkoisesta (''geadas brancas'') ja mustasta hallasta (''geadas negras''). Lievät hallat (''brancas'') vahingoittavat ainoastaan kahvipuiden ylimpiä oksia, kun taas ankarat hallat (''negras'') saattavat tappaa koko puun. Ankarakin halla tosin voi tappaa kahvipuun ainoastaan, mikäli se seuraa sateista säätä ja puunrungot ovat vielä märkiä hallan sattuessa. Tuolloin puun solut jäätyvät ja halkeavat, ja lopulta itse puukin halkeaa. Mustia halloja sattui Brasiliassa mm. vuosina 1870, 1902, 1918, 1943, 1955, 1963 ja 1969.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Maxine Margolis | Nimeke = Mass Emergencies | Suomentaja = | Vuosi = | Luku = Green Gold and Ice: The Impact of Frost on the Coffee Growing Region of Northern Paraná, Brazil | Sivu = | Sivut = 135–144 | Selite = | Julkaisupaikka = Amsterdam | Julkaisija = Elsevier Scientific Publishing Company | Tunniste = | Isbn = | www = http://massemergencies.org/v4n2/Margolis_v4n2.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

Kylmä ilma painuu lämmintä ilmaa raskaampana alaspäin, ja erityisesti hallanarkoja paikkoja ovat laaksot, joihin kylmä ilma laskeutuu, mutta sen sijaan kukkulat ovat vähiten hallanarkoja, koska kylmä ilma ei pääse nousemaan kukkulan päälle vaan ympäröi kukkulan. Halla johtuu poikkeuksetta ilman alhaisesta lämpötilasta, koska kylvöä ei suoriteta ennen roudan sulamista. Erityisesti yöaikaan keväällä voi olla hallanvaara, koska tavallisesti vuorokauden alhaisin lämpötila koetaan yöaikaan. Suomessa hallaa aiheuttavat pohjoissuunnasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat pohjoisia kylmiä ilmamassoja, mutta myös pilvettömät yöt, jolloin maaperän ja ilmakehän varastoima lämpösäteily karkaa avaruuteen ja alentaa maanpinnan lämpötilaa.