Ero sivun ”Aaltolevy (optiikka)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: Tiedosto:Waveplate.png|thumb|300px|{{legend|green|Optisen akselin suuntainen sähkökenttä}} {{legend|blue|Optista akselia vastaan kohtisuora sähkökenttä}} {{legend|red|Yhdis... |
p CheckWiki #104 - unbalanced quotes in ref name using AWB |
||
Rivi 5:
'''Aaltolevy''' on [[optiikka|optinen]] laite, joka muuttaa sen läpi kulkevan [[valo]]n [[polarisaatio]]tilaa. Kaksi tavallista aaltolevyn tyyppiä ovat ''puoliaaltolevy'' ( λ/2 -levy), joka kääntää [[lineaarinen polarisaatio|lineaarisesti polaroituneen]] valon polarisaatiosuunnan, ja ''neljännesaaltolevy'' (λ/4-levy), joka muuttaa lineaarisesti polaroituneen valon [[ympyräpolarisaatio|ympyräpolaroituneeksi]] ja päinvastoin.<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Tekijä = Jouko Virkkunen | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet) | Sivu = 5284 | Luku = Polarisaatio | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-05468-6}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/~jetsu/htt/harj6_malli.pdf | Nimeke = Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2017: Harjoitus 6 malli | Julkaisija = Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos | Viitattu = 18.7.2017}}</ref> Neljännesaaltolevyllä voidaan yhtä hyvin tuottaa myös elliptisesti polaroitunutta valoa.
Aaltolevyt tehdään [[kahtaistaittuminen|kahtaistaittavista]] aineista, esimerkiksi [[kvartsi]]sta tai [[kiille|kiilteestä]]. Tällaisten aineiden [[taitekerroin]] on eri suuri eri suunnissa aineen läpi kulkeville valonsäteille. Se, toimiiko aaltolevy esimerkiksi puoli- tai neljännesaaltolevynä, riippuu kiteen paksuudesta, valon [[aallonpituus|aallonpituudesta]] ja eri suuntiin kulkevia valonsäteitä vastaavien taitekerrointen erotuksesta. Valitsemalla näiden tekijöiden suhteet sopivalla tavalla on mahdollista saada aikaan valon kahden polarisaatiokomponentin välille kontrolloitu [[vaihesiirto]], joka muuttaa sen polarisaatiota.<ref name="hecht">{{kirjaviite | Tekijä = E. Hecht | Nimeke = Optics (4. painos) | Sivut = 352–355 | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 0805385665}}</ref>
Aaltolevyjä, varsinkin väriherkkää täysiaaltolevyä sekä neljännesaaltolevyä, käytetään yleisesti muun muassa [[optinen mineralogia|optisessa mineralogiassa]]. Kun [[petrografinen mikroskooppi|petrografisen mikroskoopin]] polarisaattorien väliin lisätään aaltolevy, on helpompi määrittää, mitä [[mineraali|mineraaleja]] ohut levymäinen näyte tutkittavaa kiveä sisältää<ref name=Winchell121>{{kirjaviite | Tekijä = Newton Horace Winchell, Alexander Newton Winchell | Nimeke = Elements of Optical Mineralogy: Principles and Methods, Vol. 1 | Sivu = 121 | Julkaisija = John Wiley & Sons | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 1922}}</ref>, erityisesti koska tämä tekee mahdolliseksi päätellä näkyvien kiteiden optisten akselien suunnat. Tämä tekee useissa tapauksissa mahdolliseksi erottaa toisistaan eri mineraaleja, jotka muutoin vaikuttavat hyvin toistensa kaltaisilta.
|