Ero sivun ”Aaltolevy (optiikka)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: Tiedosto:Waveplate.png|thumb|300px|{{legend|green|Optisen akselin suuntainen sähkökenttä}} {{legend|blue|Optista akselia vastaan kohtisuora sähkökenttä}} {{legend|red|Yhdis...
 
IviBot (keskustelu | muokkaukset)
p CheckWiki #104 - unbalanced quotes in ref name using AWB
Rivi 5:
'''Aaltolevy''' on [[optiikka|optinen]] laite, joka muuttaa sen läpi kulkevan [[valo]]n [[polarisaatio]]tilaa. Kaksi tavallista aaltolevyn tyyppiä ovat ''puoliaaltolevy'' ( λ/2 -levy), joka kääntää [[lineaarinen polarisaatio|lineaarisesti pola­roitu­neen]] valon polarisaatio­suunnan, ja ''neljännesaaltolevy'' (λ/4-levy), joka muuttaa lineaarisesti polaroituneen valon [[ympyräpolarisaatio|ympyrä­polaroitu­neeksi]] ja päin­vastoin.<ref name=Ensyklopedia>{{kirjaviite | Tekijä = Jouko Virkkunen | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 7. osa (Optiikka–Revontulet) | Sivu = 5284 | Luku = Polarisaatio | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1979 | Tunniste = ISBN 951-1-05468-6}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/~jetsu/htt/harj6_malli.pdf | Nimeke = Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2017: Harjoitus 6 malli | Julkaisija = Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos | Viitattu = 18.7.2017}}</ref> Neljännes­aalto­levyllä voidaan yhtä hyvin tuottaa myös elliptisesti polaroitunutta valoa.
 
Aaltolevyt tehdään [[kahtaistaittuminen|kahtais­taittavista]] aineista, esimerkiksi [[kvartsi]]sta tai [[kiille|kiilteestä]]. Tällaisten aineiden [[taitekerroin]] on eri suuri eri suunnissa aineen läpi kulkeville valon­säteille. Se, toimiiko aaltolevy esimerkiksi puoli- tai neljännes­aalto­levynä, riippuu kiteen paksuudesta, valon [[aallonpituus|aallon­pituudesta]] ja eri suuntiin kulkevia valon­säteitä vastaavien taite­kerrointen erotuksesta. Valitsemalla näiden tekijöiden suhteet sopivalla tavalla on mahdollista saada aikaan valon kahden polarisaatio­komponentin välille kontrolloitu [[vaihesiirto]], joka muuttaa sen polarisaatiota.<ref name="hecht">{{kirjaviite | Tekijä = E. Hecht | Nimeke = Optics (4. painos) | Sivut = 352–355 | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 0805385665}}</ref>
 
Aaltolevyjä, varsinkin väri­herkkää täysi­aalto­levyä sekä neljännes­aalto­levyä, käytetään yleisesti muun muassa [[optinen mineralogia|optisessa minera­logiassa]]. Kun [[petrografinen mikroskooppi|petro­grafisen mikro­skoopin]] polarisaattorien väliin lisätään aalto­levy, on helpompi määrittää, mitä [[mineraali|mineraaleja]] ohut levymäinen näyte tutkittavaa kiveä sisältää<ref name=Winchell121>{{kirjaviite | Tekijä = Newton Horace Winchell, Alexander Newton Winchell | Nimeke = Elements of Optical Mineralogy: Principles and Methods, Vol. 1 | Sivu = 121 | Julkaisija = John Wiley & Sons | Julkaisupaikka = New York | Vuosi = 1922}}</ref>, erityisesti koska tämä tekee mahdolliseksi päätellä näkyvien kiteiden optisten akselien suunnat. Tämä tekee useissa tapauksissa mahdolliseksi erottaa toisistaan eri mineraaleja, jotka muutoin vaikuttavat hyvin toistensa kaltaisilta.