Ero sivun ”Lantasalpietari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Fixattu määritelmän tekstiä |
lisäyksiä ja lähdeviitteet |
||
Rivi 9:
Ensimmäisistä Suomalaisista lantasalpietarin keittolaitoksista on merkintää 1530-luvulta [[Turku|Turusta]] ja [[Ahvenanmaa]]lta. [[Kustaa Vaasa]] määräsi vuonna 1539 lisää salpietarikettämöitä perustettavaksi [[Viipuri]]in, [[Savonlinna]]an, [[Hämeenlinna]]an ja [[Kyminkartano]]on.
Vuonna 1546 [[Mikael Agricola]] kuvasi kirjoituksissaan salpietarin valmistusta '''''kuivasta ja lihavasta maasta''''', poltetun kalkin ja tuhkan kanssa vedellä uuttamalla ja uutos haihduttamalla kuiviin. <ref name=Räjähteiden_varhaishistoria16/>
Kruunu luopui Suomessa salpietarin keitosta vuonna 1801. Tällööin salpietarin valmistusvastuu sälytettiin tilallisille. verosuoritus oli puoli [[leiviskä]]ä [[manttaali]]a kohden. <ref name=Räjähteiden_varhaishistoria21> Räjähteet Suomessa, 1998, sivut 21-37 </ref>
== Lantasalpietarin keitto ==
Lantasalpietari valmistettiin maatuneesta voimakkaasta eläinlannasta kiehuvalla vedellä [[Uuttaminen|uuttamalla]]. Uutos suodatettiin ja väkevöitettiin useita kertoja. Tämän jälkeen kerätty ruskea liuos [[Haihdutus|haihdutettiin]] keittämällä vesi pois isoissa padoissa. Yhden erän uuttaminen kesti noin 10-12 tuntia ja useiden uutoserien keittäminen useita päiviä, jopa viikkoja. Keitolla aikaansaatu raakasalpietari vielä puhdistettiin [[ruokasuola]]sta ja [[Humus|humuksesta]] liuottamalla raakatavara kuumaan veteen, [[Suodatus|suodattamalla]] ja suodos [[Kiteytys|kiteyttämällä]]. Näin saatu puhdistettu lantasalpietari vielä sulatettiin ja valettiin tarpeiden mukaisiksi levyiksi käyttöä ja varastointia varten. <ref name=Räjähteiden_varhaishistoria16/>
Ruudinvalmistuksen välituotteeksi valmistuneet salpietarilevyt toimitettiin [[ruutimylly]]ihin joissa varsnainen ruuti valmistettiin. <ref name=Räjähteiden_varhaishistoria21/>
== Lähteet ==
| |||