Ero sivun ”Suomalainen sauna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeiset 5 tekstimuutosta ja palautettiin versio 16746969, jonka on tehnyt Savir |
lauseen lievennys, ks. keskustelusivu |
||
Rivi 6:
'''Suomalainen sauna''' on tila, joka lämmitetään 80–110 °C lämpötilaan hikoilua, rentoutumista ja peseytymistä varten. [[Sauna]]n perusmuoto on pysynyt samanlaisena vuosisatojen ajan. Se on puuseinäinen huonetila, joko erillinen rakennus tai rakennuksen osa. Se lämmitetään [[Kiuas|kiukaalla]], kiviä sisältävällä uunilla. Ilmasta saadaan kostea heittämällä vettä kiukaan kuumille kiville.<ref>Peltonen et al. 1997, s. 31.</ref>
Sauna on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja on arvioitu että jopa 99 prosenttia suomalaisista käy säännöllisesti saunassa. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu [[Koivut|koivun]] oksista kootut [[vasta]]t ja juhlapäiviä edeltävät saunomiset, kuten joulusauna. Vanhin tunnettu suomalainen saunatyyppi [[savusauna]], jossa savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan. Ulospäin lämpiävät saunat, joissa kiukaaseen on liitetty savuhorni, ovat kuitenkin syrjäyttäneet savusaunat. [[Yleinen sauna|Yleiset saunat]] olivat suosittuja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, mutta [[kylpyhuone]]iden yleistyttyä yleiset saunat ovat vähentyneet.
== Suomalaisen saunan alkuperä ==
Rivi 26:
== Suomalaisia saunomistapoja ==
[[File:Finnish Vasta (Vihta).jpg|thumb|Kuivattuja vihtoja.]]
Runsaan viiden miljoonan asukkaan Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/saunojen-maara-suomessa-kasvoi-rajahdysmaisesti/623201/ | Nimeke = Saunojen määrä Suomessa kasvoi räjähdysmäisesti| Tekijä = Kangas, Jaana | Julkaisu = Kaleva.fi| Ajankohta = 4.3.2013| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kaleva Oy| Viitattu = 10.1.2017 }}</ref>
Useimmiten suomalaisessa saunassa lämmitellään aluksi rauhallisesti totutellen saunan lämpöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomentervaleppa.fi/miten-saunoa-saunomisen-abc/ | Nimeke = Miten tulisi saunoa | Ajankohta = | Julkaisu =Suomen tervaleppä | Viitattu =26.11.2016 }}</ref> Tämän jälkeen heitetään kovemmin löylyä ja usein myös lyödään itseään rauhallisesti [[vasta]]lla. Vastomisesta käytetään Itä-Suomessa myös nimeä vastalla kylpeminen ja Länsi-Suomessa nimeä vihtominen, ja sen vaikutus on lähinnä hierova ja ihoa puhdistava. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta eli vasta sidotaan taivutetulla [[Koivut|koivun]] oksalla, Itä-Suomessa taas koivunvarvusta kierretyllä pannalla eli lenkillä. [[Hieskoivu]]n oksat sopivat hyvin sitomiseen kun taas parhaat vihdakset ovat pienten [[rauduskoivu]]jen alaoksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitsauna.fi/fi/sauna/saunavihta/saunavihta | Nimeke = Perinteinen saunavihta | Ajankohta = | Julkaisu = Visit Sauna | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref>
| |||