Ero sivun ”Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel/Arkisto 7” versioiden välillä
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti arkistoi 4 keskustelua sivulta Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel. |
p Botti arkistoi 4 keskustelua sivulta Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel. |
||
Rivi 178:
Eihän pakinakirja yleisesti ottaen kelpaa lähteeksi, mutta käyhän se lähteeksi sille mitä ko. pakinakirjassa sanotaan. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 14. helmikuuta 2017 kello 14.10 (EET)
== Iso-Selkäsaari (Muurame) ==
[[Kuva:Esox lucius Drawing.svg|40px|left|Hauki on kala.]] Hei! Teit artikkelin<nowiki /> '''[[Iso-Selkäsaari (Muurame)]]''', jonka tietosisältö on lähes olematon eli [[Wikipedia:Hauki on kala|hauki on kala]] -ohjesivulla mainitun tyylinen. Artikkeli on nyt merkitty poistettavaksi 24 tunnin kuluttua, jos sitä ei laajenneta vähintään [[Wikipedia:Tynkä|tyngäksi]]. Olisitko ystävällinen ja laajentaisit artikkelia, ja välttäisit jatkossa hauki on kala -tyylisten artikkelien kirjoittamista, kiitos. Sananselityksille oikea paikka on [[wikt:Etusivu|Wikisanakirja]]. Joka tapauksessa '''[[Wikipedia:Tervetuloa Wikipediaan|tervetuloa Wikipediaan]]!''' --[[Käyttäjä:Kukkaspoika73|Kukkaspoika73]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Kukkaspoika73|keskustelu]]) 15. maaliskuuta 2017 kello 07.23 (EET)
Rivi 266 ⟶ 267:
[[Kuva:Unbalanced scales circle.svg|40px|vasen|Merkittävyys kyseenalaistettu.]] Hei, lisäämäsi artikkelin [[Jarl Forssell]] ''[[Wikipedia:Merkittävyys|merkittävyys]]'' on epäselvä ja artikkeli saatetaan ''[[Wikipedia:Pikapoisto|poistaa nopeasti]]''. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti [[Wikipedia:Tarkistettavuus|aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä]]. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi '''[[Keskustelu:Jarl Forssell|aiheen keskustelusivulla]]'''? --[[Käyttäjä:Tpe1|Tpe1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tpe1|keskustelu]]) 11. kesäkuuta 2017 kello 16.25 (EEST)
== Huumorilisäyksesi poistettu (Keskustelu:Outokumpu) ==
[[Kuva:Information.svg|left|25px]]'''[[Wikipedia:Tervetuloa Wikipediaan|Tervetuloa Wikipediaan]]!''' Kirjoitit Wikipediaan huumoria, mutta koska Wikipedian on tarkoitus olla '''tietosanakirja''', [[Toiminnot:Loki/delete|poistimme]], kumosimme tai merkitsimme lisäyksesi [[Wikipedia:Pikapoisto|poistettavaksi välittömästi]]. Jos haluat kirjoittaa parodisia artikkeleita, kokeile [http://hiki.pedia.ws/wiki/Etusivu Hikipediaa] tai englanninkielistä [http://uncyclopedia.org/wiki/Main_Page Uncyclopediaa]. Kiitos. –[[Käyttäjä:Tappinen|Tappinen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tappinen|keskustelu]]) 12. kesäkuuta 2017 kello 17.37 (EEST)
:Lisäksi huumorimuokkauksia artikkelissa [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kieli&diff=prev&oldid=16544431 Suomen kieli]. Tämä ei ole Hikipedia ja tämä on seikka, josta sinua on useaan kertaan huomautettu. Kolmen kuukauden muokkausesto. --[[Käyttäjä:MiPe|MiPe]] <sup>([[Keskustelu käyttäjästä:MiPe|wikinät]])</sup> 13. kesäkuuta 2017 kello 09.01 (EEST)
::Mitä huumoria tuossa on, että suomen äännejärjestelmää leimaa ko. äännösten välttäminen? En ymmärrä.Kielitieteellinen tosiasia. Vaadin eston poistoa. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 13. kesäkuuta 2017 kello 19.12 (EEST)
== Keskustelusivun muokkausoikeus pois? ==
{{Ping|MiPe}} On vähän kyseenalaista jättää oman keskustelusivun muokkausoikeus. Siinä käy aina niin, että joka kerta, kun Nenoniel estetään, ihan sama, kuinka pitkäksi ajaksi, hän alkaa heti vaatia eston poistamista, vaikka siihen onkin pätevä syy. Voisi harkita keskustelusivun muokkausoikeuden poistoa, jotta jankkaaminen saadaan katkaistua kuin repsottava lanka farmareista(?)--[[Toiminnot:Muokkaukset/37.33.154.216|37.33.154.216]] 13. kesäkuuta 2017 kello 20.57 (EEST)
:Saa kai sitä eston poistamista vaatia ja lieneekö siitä nyt sen ihmeempää haittaa tai häiriötä, kun täällä omalla keskustelusivullaan vaatii. --[[Käyttäjä:Jmk|Jmk]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jmk|keskustelu]]) 14. kesäkuuta 2017 kello 09.07 (EEST)
:Nenonielin mielestä hänen on muokkausoikeuksien väliaikainen poistaminen on tehty ilman pätevää syytä ja tietenkin hänellä on oikeus toimia [[Wikipedia:Esto#Estosta_valittaminen|käytännön]] mukaisesti, jos keskustelusivun muokkaaminen ei aiheuta ylläpidon mielestä haittaa Wikipedialle. ”Mikäli estetylle käyttäjälle on jätetty oman keskustelusivun muokkausoikeus, voi keskustelusivua käyttää estosta valittamiseen.” --[[Käyttäjä:Raid5|raid5]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Raid5|keskustelu]]) 14. kesäkuuta 2017 kello 22.20 (EEST)
== Keskustelua äännöksistä ==
Kukaan ei ole pystynyt perustelemaan, miten niin lisäykseni artikkeliin suomen kieli oli asiaton. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 22. kesäkuuta 2017 kello 22.53 (EEST)
:Millä perustein mukamas suomenkieliset pyrkivät välttämään tarkkaa ääntämistä? Sano, kuinka monen olet kuullut sanovan esimerkiksi sanan "suutari" tyyleillä: ''zuutari, shuutari, zhuutari, suuthari, zuuthari, shuuthari, zhuuthari''?? Minän en tiedä kenenkään tekevän tuota tietoisesti tahallaan. Muokkauksesi oli tulkittavissa: "Suomenkieliset pyrkivät olemaan mahdollisimman vapaita sanomaan esimerkiksi vääränlaisia s-, t- ja r-kirjaimia sanoihin". Ei se niin mene! Se tekee muokkauksestasi huumorimuokkauksen ja vaikkeivät vandalismia olekaan, ovat ne silti häiriköintiä ja kuuluvat korkeintaan Hikipediaan. Muistathan myös, että esto ei ole rangaistus, vaan ehkäisevä toimenpide, kestipä se sitten 4kk, 6kk, 7kk, 9kk, 12kk tai vaikkapa 18kk.--[[Toiminnot:Muokkaukset/2001:14BB:70:54DC:CDAE:C429:560B:9ED|2001:14BB:70:54DC:CDAE:C429:560B:9ED]] 24. kesäkuuta 2017 kello 23.27 (EEST)
:Suomen ääntäminen on kevyttä, ei tarvitse käyttää yhtä tarmokkaasti äänielimiä kuin vaikkapa saksaa, ruotsia ja englantia puhuttaessa. Ei ole vanhastaan mm. soinnillisia eikä aspiroituneita. klusiileita, sananalkuisia konsonanttiyhtymiä, ja vokaalisointukin keventää puhuntaa. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 6. heinäkuuta 2017 kello 14.10 (EEST)
:Pohjois-Ruotsin sekä sikäläistä suomalaisvaikutteista ruotsia että suomea sujuvasti osaavien asukkaiden keskuudessa on sanottu, että suomi (niin sanottu [[meänkieli]], mutta parempi ilmaus lienee ''tornionlaaksonsuomi'') on kevyempää ääntää kuin ruotsi. Mm. Lauri Hakulinen on kirjoittanut siitä, kuinka suomen ääntämiselle on ominaista vaikeiden äännösten välttäminen. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 6. heinäkuuta 2017 kello 14.31 (EEST)
:Ja Suomenmaa-kirjassa sanotaan, että suomen äännejärjestelmälle on ominaista jäntevää puhe-elinten käyttöä edellyttävien äänteiden välttäminen.
:Nykysaksan rakenne-kirjassa annetaan ääntämisestä seuraava yleisohje: "Saksaa on äännettävä paljon terävämmin ja täsmällisemmin kuin suomea. Puhe-elimiä on liikuteltava tarmokkaammin. Suomalainen puhetapa kuuluu saksalaisen korvaan epäselvältä, "puuromaiselta"!
:Missään nimessä tällaisten äännefysiologisten tosiasiojen kertominen ei ole vandalismia eikä etenkään huumoria. Lopeta vainoaminen! On kerta kaikkiaan totta esimerkiksi se, että soinnittomat tai miltei soinnittomat klusiilit ovat kevyempiä ääntää kuin soinnilliset ja aspiroituneet soinnittomat klusiilit raskaampia kuin aspiroituneet (melkein) soinnittomat. Perkeleen vainoaja [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 6. heinäkuuta 2017 kello 14.23 (EEST)
:Vielä yksi äännefysiologinen tosiasia: sananalkuiset konsonanttiyhtymät ovat suhteellisen vaikeita äännöksiä, mistä kertoo se, että niilläkin kielialueilla, joiden kielissä ne ovat yleisiä, ne lasten puheeseen vakiintuvat suhteellisen myöhään (myöhemmin kuin sananalkuiset vokaalit ja alut, joissa ensiäänteenä on konsonantti ja sitä seuraa vokaali.
Vielä niistä ässistä: sekin helpottaa ääntämistä, ettei tarvitse erotella eril. ässiä [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 6. heinäkuuta 2017 kello 16.01 (EEST)
Kun muokkaat artikkeleita, kirjoita lähteiden mukaan ja merkitse lähteet. Kun tiedetään että osaat lähteiden merkitsemisen, niin lähteettömät muokkaukset tulkitaan aikaisemman muokkaushistorian perusteella helposti omasta päästä keksityiksi. --[[Käyttäjä:Ryhanen|Ryhanen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Ryhanen|keskustelu]]) 8. heinäkuuta 2017 kello 11.44 (EEST)
:Samaa neuvoisin minäkin. Lisäksi kukaan ei meistä vainoa sinua tai syytä vandalismista, vaan me neuvomme sinua. Vaikkei muokkauksesi olisi ollutkaan huumorimuokkaus, se oli todennäköisesti huumorimuokkauksen kaltainen muokkaus: Sellaisen siitä teki todennäköisesti se, millä sanoin sinä sen kyseiseen artikkeliin kirjoitit ja se, että siihen ei ollut merkattu sitä <u>lähdeviitettä</u>. Tämäkin voimassa oleva esto on ihan turha esto, jolta olisit todennäköisesti välttynynt, jos olisit vähintään merkannut lähdeviitteen, mutta mieluimmin myös lisäksi muuttanut virkkeen sanavalintoja.<br>
:Me yritämme neuvoa ja ohjeistaa sinua pois haitallisista muokkauksista. <sup>(Muokkaus voi olla haitallinen, vaikkei se vandalismia tai huumoria olisikaan.)</sup> Tavoitteenamme on, että sinua ei enää koskaan tarvitsisi estää, eikä tekemiäsi muokkauksiasi kumota/hylätä/palauttaa ja luomiasi artikkeleja poistaa. Jos et ota neuvojamme vakavasti, pelkään pahoin, että seuraava estosi rulee kestämään neljä kuukautta tjsp.--[[Toiminnot:Muokkaukset/2001:14BB:51:C7B9:7857:D3A8:D9F4:C800|2001:14BB:51:C7B9:7857:D3A8:D9F4:C800]] 8. heinäkuuta 2017 kello 20.23 (EEST)
== Ehdotuksia ==
Saanko Eston aikana ehdottaa täällä muokkauksia? Ehdotan artikkeliin passiivi osioon Suomen passiivia tehtäväksi osiota passiivin käyttämisestä monikon ensimmäisen persoonan asemesta: Useimmissa suomen murteissa ja nykyisessä puhekielessä, vaikkapa [[Stadin slangi]]ssa monikon ensimmäinen persoona yleensä korvataan passiivilla sekä indikatiivissa että imperatiivissa. Indikatiivissa tätä ei sen sijaan kirja- ja yleiskielessä hyväksytä, vaikka tyylisyistä sitä 1900-luvun loppupuolen ja 2000-luvun kaunokirjallisuudessakin esiintyy, vaan sellaiset sanonnat kuin vaikkapa, ''me muut eletään almuista'' ja ''sitten me tultiin kotiin'' tulkitaan virheellisiksi - vastaavat muodot yleiskielessä ovat ''me muut elämme almuista'' sekä ''sitten (me) tulimme kotiin''. Sen sijaan imperatiivissa passiivin korvaaminen monikon ensimmäisellä on aivan korrektia ja suurelta osin jopa välttämätöntä, esim. ''lähdetään jo pois'' ja ''mennäänpä uimaan'' sen sijaan, että käytettäisiin sellaisia sananmuotoja kuin ''lähtekäämme'' ja ''menkäämme'', monikon kolmas persoona imperatiivissa kun elää nykyään lähinnä vain juhlatyylissä ja siksi niiden tunkeminen esimerkiksi sellaisiin näytelmän vuorosanoihin, jotka muilta osin edustavat luontevaa arkista keskustelukieltä, on tulkittava tyylirikoksi. Sen siaan ylevään tragediaan tämä muoto sopii. [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel#top|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2017 kello 17.36 (EEST)
:Tätä voi käsitellä, mutta olisi hyvä jos etsisit kirjallisuudesta lähteen, jossa tässä kerrotaan. Muistelisin, että hiljattain noin muutaman vuoden sisään olisi ilmestynyt joku iso Suomenm kielioppi. Siinä voi hyvin olla tämäkin mainittuna.--[[Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai|keskustelu]]) 10. heinäkuuta 2017 kello 17.51 (EEST)
::[[Nykysuomen käsikirja]] (älkää hyvät ihmiset sekoittako Nykysuomen sanakirjaan!) <small> –Kommentin jätti [[Käyttäjä:Nenoniel|Nenoniel]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nenoniel|keskustelu]] – [[Toiminnot:Muokkaukset/Nenoniel|muokkaukset]]) 15. heinäkuuta 2017 kello 02.01</small>
| |||