Ero sivun ”Osakeanti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Erotettu artikkelista Emissio (taloustiede) Merkkaus: ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Osakeanti''' tarkoittaa tilannetta, jossa [[yhtiö]] antaa uusia [[osake|osakkeita]] tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan.<ref>[https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/muutosilmoitus/osakeanti.html PRH: Osakeanti]</ref> Osakeannin voi Suomessa järjestää [[osakeyhtiö]] tai [[osuuskunta]].
Osakeanti voi olla maksullinen tai [[Maksuton osakeanti|maksuton]].
== Maksullinen osakeanti (uusmerkintä) ==
Osakeyhtiö kerää maksullisella osakeannilla eli ns. ''uusmerkinnällä'' [[oma pääoma|omaa pääomaa]] toimintansa rahoittamiseen. Raha voidaan kerätä joko vanhoilta tai uusilta osakkeenomistajilta.
Maksullisella osakeannilla kerätty rahamäärä merkitään osakeyhtiön [[osakepääoma]]an tai sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.<ref>Osakeyhtiölaki 9:6</ref>
== Maksuton osakeanti (rahastoanti) ==
{{pääartikkeli|[[Maksuton osakeanti]]}}
''Rahastoanti'' eli ''rahastokorotus'' on toimenpide, jolla osakeyhtiö siirtää varoja vapaasta omasta pääomasta osakepääomaan. Rahastoanti on osakkeenomistajille maksuton. Rahastoannin avulla osakepääomaa voidaan kasvattaa siten, ettei osakkaiden tarvitse suorittaa yhtiölle rahaa eivätkä osakkaiden valtasuhteet muutu. Rahastoanti voidaan toteuttaa myös suunnattuna osakeantina.
Rahastokorotus voi olla hyödyllinen esimerkiksi tilanteissa, joissa yritys on ajautunut tai ajautumassa [[selvitystila]]an.
== Suunnattu osakeanti ==
Osakeannissa vanhoilla osakkailla on lähtökohtaisesti etuoikeus uusiin osakkeisiin vanhan osakeomistuksensa suhteessa. Suunnatussa osakeannissa tästä etuoikeudesta poiketaan.<ref>Osakeyhtiölaki 9 luku</ref> Suunnatussa annissa tietyllä erikseen määritellyllä ryhmällä on oikeus uusmerkinnässä tai rahastoannissa saataviin osakkeisiin. Tällöin heidän suhteellinen osuutensa yhtiön osakepääomasta kasvaa muiden osakkeenomistajien omistuksen kustannuksella.
Suunnatun osakeannin suorittamiselle tulee osakeyhtiölain 9 luvun mukaan aina olla painava taloudellinen syy. Suunnatusta annista päättää yhtiökokous OYL 5:27:n mukaisesti eli päätös edellytetään tehtävän 2/3:n määräenemmistöllä yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sekä äänistä. 2/3:n määräenemmistöä edellytetään myös niiden osakkaiden joukolta, joiden oikeudet heikkenevät.
''Henkilöstöanti'' on suunnattu osakeanti osakeyhtiön työntekijöille. Henkilöstöannilla voidaan tavoitella työntekijöiden sitouttamista työantajaansa. Henkilöstöannissa osakkeita saatetaan tarjota niiden käypää arvoa alhaisemmalla hinnalla.
== Merkintäoikeusanti ==
Kun kyseessä ei ole suunnattu osakeanti, vanhat osakkeenomistajat saavat merkitä uusia osakkeita vanhojen osakkeidensa suhteessa. Tätä kutsutaan myös nimellä ''merkintäoikeusanti''. Vanhat osakkeenomistajat saavat merkintäoikeuksia, joita vastaan saa merkitä tietyn määrän uusia osakkeita. Merkintäoikeudet voi tavallisesti myydä eteenpäin, jollei niitä halua itse käyttää. Merkintäoikeuksilla on taloudellista arvoa erityisesti silloin, jos osakkeiden merkintähinta alittaa niiden käyvän arvon. Merkintäoikeudet ovat voimassa ainoastaan osakeannin ajan ja raukeavat arvottomina osakeannin päätyttyä.
== Listautumisanti ==
Listautumisanti on emissio, jossa pääomaa kerätään [[pörssi]]in listautumisen yhteydessä. Listautumisantia edeltää listautumisesitteen ja muun taloudellisen informaation jakaminen sijoittajille, jotta yrityksen taloudellinen tilanne on heidän tiedossaan mahdollisimman tarkasti.
== Lähteet ==
{{viitteet}}
[[Luokka:Osakeyhtiöt]]
[[Luokka:Osuustoiminta]]
[[Luokka:Sijoittaminen]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||