Ero sivun ”Richard Faltin nuorempi” versioiden välillä

310 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Tämä artikkeli|käsittelee suomalaisen kirurgian uranuurtajaa. Hänen isästään, säveltäjä Richard Faltinista kertoo artikkeli [[Richard Faltin vanhempi]].}}
[[Tiedosto:RichardFaltinJr.jpg|thumb|Richard Faltin asepuvussalääkintäupseerin univormussa vuonna 1916.]]
'''Richard Wilhelm Gottlieb Faltin''' ([[28. lokakuuta]] [[1867]] [[Viipuri]] – [[23. elokuuta]] [[1952]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirurgi]] ja eräs keskeisimpiä suomalaisen kirurgian kehittäjiä. Hän teki elämäntyönsä [[Kirurginen sairaala (Helsinki)|Kirurgisessa sairaalassa]] ja [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] johtotehtävissä. Faltin toimi kirurgian dosenttina 1902–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina Helsingissä vuosina 1917−1935 johtaen niin sanottua propedeuttisen kirurgian osastoa, joka vastasi kirurgian valmistavasta opetuksesta lääketieteen opiskelijoille. Tähän Faltinin osastoon keskittyi hiljalleen hänen intressiensä mukainen potilasaines, se oli pitkään muun muassa maan ainoa [[Plastiikkakirurgia|plastiikkakirurginen]] hoitopaikka. Kirurgina Faltin oli ajan tapaan hyvin laaja-alainen, mutta harrasti erityisesti plastiikkakirurgiaa, traumatologiaa ja leukakirurgiaa. Hän oli Suomen Kirurgiyhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1926−1930. Faltinille tarjottiin 1930-luvun alussa ylilääkärin virkaa uudessa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa, jota hän oli ollut suunnittelemassa, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta mm. ikäänsä ja terveydentilaansa vedoten. Tätä päätöstä hän kuvailee muistelmissaan myöhemmin katuneensa.
 
Vuonna 1904 vuotta aiemmin Kirurgisen sairaalan alilääkäriksi nimitetty Faltin yritti leikkauksellaan pelastaa [[Eugen Schauman]]in ampuman kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]]in hengen tässä kuitenkaan onnistumatta.<ref>http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004468816.html</ref>
 
Faltin toimi kirurgian dosenttina 1902–1917 ja henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina Helsingissä vuosina 1917−1935 johtaen niin sanottua propedeuttisen kirurgian osastoa, joka vastasi kirurgian valmistavasta opetuksesta lääketieteen opiskelijoille. Tähän Faltinin osastoon keskittyi hiljalleen hänen intressiensä mukainen potilasaines, se oli pitkään muun muassa maan ainoa [[Plastiikkakirurgia|plastiikkakirurginen]] hoitopaikka. Kirurgina Faltin oli ajan tapaan hyvin laaja-alainen, mutta harrasti erityisesti plastiikkakirurgiaa, traumatologiaa ja leukakirurgiaa. Hän oli Suomen Kirurgiyhdistyksen perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1926−1930. Faltinille tarjottiin 1930-luvun alussa ylilääkärin virkaa uudessa Suomen Punaisen Ristin sairaalassa, jota hän oli ollut suunnittelemassa, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta mm. ikäänsä ja terveydentilaansa vedoten. Tätä päätöstä hän kuvailee muistelmissaan myöhemmin katuneensa.
 
Faltin työskenteli Suomen Punaisen Ristin sotakirurgina [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän−Japanin sodan]] aikana [[Mantšuria]]ssa, [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana [[Venäjä]]llä sekä [[Etiopia]]ssa vuosina 1935−1936. Näillä sotakomennuksillaan hän keskittyi erityisesti vaikeiden raajavammojen ja leuka- ja kasvovammojen kirurgiaan. Vielä viime sotienkin aikana, aina vuoteen 1947 asti, Faltin toimi sotasairaalan leukakirurgisen osaston esimiehenä, alkuun Vaasassa ja sittemmin Helsingissä, Punaisen Ristin Sotasairaalassa, josta [[Jatkosota|jatkosodassa]] muodostettiin 54. Sotasairaala ja edelleen 54. Sotavammasairaala. Kesän 1944 aikana leukakirurginen osasto oli siirrettynä 30. Sotasairaalaan Keski-Suomen parantolan tiloihin Kinkomaalla. Faltin toimi niin ikään armeijan neuvoa-antavana kirurgina, suorittaen etenkin vuoden 1941 aikana useita tarkastusmatkoja kenttä- ja sotasairaaloihin ja kirjoittaen käytännöllisiä sotakirurgian oppaita ja artikkeleita. Hän oli marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheim]]in ikä- ja koulutoveri ja kuului tämän lähimpiin ystäviin. Seitsemään sotaan lääkintätehtävissä osallistunut Faltin oli sotilasarvoltaan lääkintäeversti (1941),<ref>Richard Faltinin ylennystä koskevat asiakirjat. PM lääkintäosaston arkisto. KArk / Sota-arkisto.</ref> ja hänen sanottiin olevan Suomen armeijan vanhin sotilas.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Veljet hoidettiin. Sotasairaala Keski-Suomessa |Julkaisija = 30. Sota.S. kilta | Vuosi=1994}}</ref>
9 193

muokkausta