Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
w
Rivi 3:
'''Lehtikulta''' on [[kulta]]levy, joka on [[taonta|taottu]] tai [[valssaus|valssattu]] ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref>
 
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa [[Kultaus|kullata]] veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. [[Keskiaika|Keskiajalla]] lehtimetalleja käytettiin [[Puunveisto|puuveistosten]] ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. [[Veistos]]ten, patsaiden ja [[dekoraatio]]iden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten [[pyhimyskehä]]t tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikullalla on kullattu yleisesti myös [[Kehys|kehyksiä]]. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei yleensä tehdä lehtikullan avulla.
 
==Lehtikulta uudemmassa taiteessa==