Ero sivun ”Bastilji” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Bastilji”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16746548 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 7. syyskuuta 2017 kello 08.44 (UTC)) |
Kumottu muokkaus 16746548, jonka teki 82.116.249.75 (keskustelu) |
||
Rivi 11:
La bastille Saint-Antoine eli Bastilji rakennettiin 1370–1382 suojaamaan Pariisia englantilaisia vastaan<ref name="isotieto" />. [[Satavuotinen sota]] oli alkanut 1337, niinpä linnasta rakennettiin todellinen puolustuslinna ja [[arsenaali|asevarasto]] suojaamaan kaupungin tuolloin haavoittuvaista itäpuolta. Erityistä suojausta tarvittiin kaupungin ympärysmuurissa olleelle portille nimeltään Saint-Antoine. Tuolloin vallinneen tyylin mukaisesti linna varustettiin neljällä tornilla, mutta tornien määrä nostettiin myöhemmin kahdeksaksi. Juuri tätä linnan nimi ''bastille'' tarkoittaakin (''bastilji'' ’tornilla varustettu linna’)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Tietosanakirja | Nimeke = Bastilji| Vuosi =1987 | Luku = I (A-C)| Sivu = 156| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = | Viitattu = 7.4.2012}}</ref>.
Linnan mitat olivat seuraavat: pituus 66 metriä, leveys 34 metriä ja korkeus 24 metriä tornien tasolla. Sitä kiersi 25 metriä leveä ja kahdeksan metriä syvä vallihauta, jonka vesi saatiin [[Seine]]joesta. Linnaan käytiin Saint-Antoine-kadulta, josta oli pääsy esipihalle, jossa sijaitsi myymälöitä ja sotilaskasarmi. Samaan aikaan rakennettiin [[Vincennes'in linna]]n vartiotorni.
[[Tiedosto:Sauveur-Le-Comte-Blocus-de-.jpg|thumb|left|Bastilijin ja Seinejoen maisema [[Fronde]]-kapinan aikoihin 1649. Maalaus:Sauveur Le Conte.]]
Bastilji kuului vuosina 1356–1383 rakennettuun [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V:n]] puolustusmuurijärjestelmään, jonka sotilaallinen käyttökelpoisuus osoittautui kuitenkin sangen nopeasti keskinkertaiseksi. Kun ulommaksi rakennettiin uusi muuri, linna menetti puolustustehtävänsä. [[Ludvig XI|Ludvig XI:n]] aikana se toimi ajoittain valtion vankilana, sitten [[Frans I|Frans I:n]] aarrekammiona ja vastaanottotiloina.
[[Henrik III (Ranska)|Henrik III:n]] hallinnon viime vaiheissa vuosina 1585–1598 käydyn 8. uskonsodan aikana Bastilji antautui 13. toukokuuta 1588. Vuonna 1602 linnan kuvernööriksi nimitetty [[Maximilien de Béthune|Sullyn herttua]] sijoitti osan kuninkaallisista aarteista omaa nimeään kantavaan torniin. Vuonna 1649 linna valloitettiin uudelleen, kun valtakunnan merkittävät aateliset nousivat kuningasta vastaan [[Fronde]]-kapinan aikana.
===Vankila tai arestihuoneisto===
| |||