Ero sivun ”Suomen muinaiset kuninkaat” versioiden välillä

→‎Arkeologiset lähteet: poisto: "suurin osa" eri mieltä kuin "pääasiassa"...
(→‎Kuningas-sanan käyttö historiallisella ajalla: poisto: Aivan mahdotonta ei liene sekään, että tämä oli omaa tutkimusta.)
(→‎Arkeologiset lähteet: poisto: "suurin osa" eri mieltä kuin "pääasiassa"...)
Arvokkaiden ase- ja korulöytöjen leviäminen [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomeen]] ja [[Etelä-Pohjanmaa]]lle ja vauraat ruumis- ja polttohautaukset näillä alueilla on tulkittu merkiksi yläluokan muodostumisesta [[Roomalainen rautakausi|roomalaiselta rautakaudelta]] (0–400 jaa.) lähtien.<ref>esim. Marianne Schaumann-Lönnqvist: Kontinentaler und skandinavischer Import als Indikator sozialer Strukturen der Kaiser und Völkerwanderungszeit in Finnland. ''Praehistorische Zeitschrift'' 2/1992</ref> Varhaisena esimerkkinä mahdollisesta paikallisen ”ruhtinaan” tai ”kuninkaan” haudasta on mainittu muun muassa [[Laitila]]n Soukaisten [[röykkiöhauta]] 200-luvulta.<ref>Salo, Unto: Pronssikausi ja rautakauden alku. E. Laaksonen, E. Pärssinen & K. J. Sillanpää. (toim.): ''Suomen historia 1''. Espoo; Weilin + Göös 1984: s. 98–249. (viitattu kohta sivuilla 223–247)</ref> Suurempi määrä tällaisia hautauksia tunnetaan [[Merovingiaika|merovingiajalta]], kuten [[Eura]]n Pappilanmäen<ref>Cleve, Nils: ''Skelettgravfälten på Kjuloholm i Kjulo. Del I. Den yngre folkvandringstiden''. Finska fornminneföreningens tidskrift XLIV. Helsinki 1943. (viitattu kohta sivulla 224).</ref><ref>Salmo, Helmer: ''Satakunnan rautakausi''. Satakunnan historia 3. Pori 1952. (viitattu kohta sivuilla 459–460).</ref> sekä [[Isokyrö|Isonkyrön]] Pukkilan ja [[Vähäkyrö|Vähänkyrön]] Kaavontönkän haudat.<ref>Meinander, C. F: Etelä-Pohjanmaan historia I. Esihistoria. ''Etelä-Pohjanmaan historia I - II''. Helsinki 1950: s. 1–236.</ref> Euran [[Käräjämäki (Eura)|Käräjämäen]] 500-luvun jälkipuoliskolle ajoitetusta haudasta löydetty hioin on tulkittu viitanneen vainajan korkeaan asemaan. [[Sutton Hoo|Sutton Hoon]] laivahaudasta löytynyt vastaavanlainen hioin on tulkittu kuninkaan valtikaksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman|Nimeke=Muinaisuutemme jäljet|Vuosi=2015|Sivu=282|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Suomessa oli käynnissä kehitys, joka olisi ajan myötä voinut muodostaa yhtenäisen kuningaskunnan. Omavarainen kehitys hidastui, kun Suomen läntiset asutusalueet 1200-luvulta lähtien [[Ruotsin vallan aika Suomessa|liitettiin osaksi]] Svean- ja Göötanmaan vaikutuspiiriä.<ref name="Hiekk14">Hiekkanen, 2007, s. 14</ref> Norjalainen arkeologi Björn Myhre katsoo Suomessa olleen rautakaudella [[Päällikkökunta|päällikkökuntia]] ja ”pienkuningaskuntia”.<ref>Myhre, Björn: The Iron Age. ''The Cambridge History of Scandinavia Volume I: Prehistory to 1520.'' Edited by Knut Helle. S. 60–93.</ref>
 
Suomessakin on muun muassa [[Linnavuori|linnavuorten]] perusteella esitetty tulkintoja maakunnallisten puolustusorganisaatioiden olemassaolosta [[Häme]]essä ja [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnassa]]. Näitä teorioita [[Jussi-Pekka Taavitsainen|J.-P. Taavitsainen]] on arvostellut.<ref name="lop"/><ref>Taavitsainen, J.-P: Kun nuoruus on ongelma - Rapolan muinaislinnan keskuslinna-ajatuksen purkuyritys. ''Masunni. Kirjoituksia Tampereelta ja Pirkanmaalta'' 3. Tampere 1999: s. 131–166.</ref><ref>Taavitsainen, J.-P: Häme ja Satakunta pakanuuden ajan lopulla. ''Ristin ja Olavin kansaa. Keskiajan usko ja kirkko Hämeessä ja Satakunnassa'' (toim. M.-L. Linder, M.-R. Saloniemi & C. Krötzl). Tampereen museoiden julkaisuja 55. Tampere 2000: s. 19–29.</ref> Suurin osa nykytutkijoista kuitenkin katsoo, että Hämeen linnaketjua koskeva teoria on hyvin varteenotettava .<ref>Seppälä, Sirkka-Liisa: Muinaislinna ja maisema - visuaalinen maisema-analyysi arkeologiassa, esimerkkinä Rapolan muinaislinna. Sirkka-Liisa Seppälä, Aino Nissinaho, Tuovi Kankainen & Irmeli Vuorela: ''Sääksmäen Rapola. Rautakautinen maisema ja kulttuuri Valkeakoskella''. Rapola-tutkimuksia 3. Helsinki; Museovirasto 2005: s. 9–75)</ref> Pääasiassa nykytutkimus näkee muinaislinnat kuitenkin osoituksena järjestäytymättömistä yhteisöistä, joiden sodankäynti on perustunut lyhyisiin ryöstöretkiin ja sellaisilta suojautumiseen. Pitkiin piirityksiin muinaislinnat eivät juuri ole soveltuneet.<ref>Raninen & Wessman 2015: s. 360–361.</ref>
 
== Suomen kuninkaat tarunomaisissa lähteissä ==
14 371

muokkausta