Ero sivun ”Vanadiini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 58:
 
== Käyttö teollisuudessa ==
[[Kuva:Vanadiumoxidationstates.jpg|thumb|220px|left|Vanadiiniyhdisteiden liuoksia. Vanadiini esiintyy kuvan yhdisteissä hapetusluvuilla II,III,IV ja V]]Puhdasta, metallista vanadiinia ei juurikaan valmisteta, koska siihen voi helposti muodostua erilaisia epäpuhtauksia.<ref name=":0" /> Sen sijaan vanadiinia käytetään erityisesti ferrovanadiiniyhdisteissä, joita puolestaan käytetään [[Lisäaine|lisäaineena]] teräsmetalliseoksissa. On arvioitu, että ferrovanadiinin valmistaminen vaatii jopa 80-85 % kaikesta tuotetusta vanadiinista.<ref name=":0" /> Vanadiinia voi olla [[Teräs|teräksessä]] jopa 5 % ja sen tehtävänä on kasvattaa teräksen lujuutta.<ref name=":3" /> Sitä voidaan lisätä myös [[alumiini]]- ja [[Titaani|titaaniseoksiin]] lujuusominaisuuksien ja lämmönkeston parantamiseksi. Erityisen vahvuuden ja keveyden takia vanadiiniterästä käytetään muun muassa sotilaallisissa tarkoituksissa.
 
Vanadiinioksidien (esim. V<sub>2</sub>O<sub>5</sub>) ja [[Natriummetavanadaatti|natriummetavanadaatin]] (NaVO<sub>3</sub>) kaltaisia yhdisteitä käytetään lasi- ja keramiikkateollisuudessa erilaisina [[Väriaine|väri]]- ja pinnoiteaineina [7]. Vanadiiniyhdisteitä käytetään myös [[Virtausakku|virtausakuissa]], joissa niitä käytetään erilaisissa [[Elektrolyytti|elektrolyyteissä]] ja elektrodimateriaaleissa.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=Dieter Rehder|Otsikko=Implications of vanadium in technical applications and pharmaceutical issues|Julkaisu=Inorganica Chimica Acta|Ajankohta=2017-01-30|Numero=455, Part 2|Sivut=378–389|Doi=10.1016/j.ica.2016.06.021|www=http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020169316303310}}</ref> Vanadiiniakkujen etuna pidetään niiden ladattavuutta ja pitkää käyttöikää.