Ero sivun ”Hastingsin taistelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh; käytetään Taistelu-mallinetta |
||
Rivi 1:
{{Taistelu
| osa_sotaa = [[normannivalloitus]]ta
|
| kuvateksti =
▲!colspan=2 bgcolor=#cccccc|Hastingsin taistelu
| casus =
▲|Päivämäärä||[[14. lokakuuta]] [[1066]]
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
▲|Paikka||[[Hastings]]
▲|Lopputulos||normannien täydellinen voitto
| komentaja1 = [[Harald Godwininpoika]] †▼
| komentaja2 = [[Vilhelm Valloittaja]], [[Bayeux'n piispa Odo|Bayeux’n piispa Odo]]▼
| vahvuus2 = noin 8 000▼
| tappiot1 = noin 3 000▼
| tappiot2 = noin 5 000▼
▲| width=50%|[[Englanti]]
| huomautus =
▲| width=50%|[[normannit]], [[anglosaksit]]<ref name=tkh />
| muut_taistelut =
▲|[[Harald Godwininpoika]] †
▲|[[Vilhelm Valloittaja]], [[Bayeux'n piispa Odo]]
▲|6 000-7 000 miestä, joista 2 000 ratsumiestä
▲|noin 8 000
▲|noin 3 000
▲|noin 5 000
▲|}
'''Hastingsin taistelu''' käytiin 14. lokakuuta [[1066]] [[Englanti|Englannin]] kuninkaan [[Harald Godwininpoika|Harald Godwininpojan]] ja [[normannit|normannien]] herttuan [[Vilhelm Valloittaja]]n välillä. Normannit voittivat taistelun, joka käytiin lähellä [[Hastings]]in kaupunkia suoalueen reunustamalla mäellä. Sen huipulla kasvoi perimätiedon mukaan [[omenapuu]].
Rivi 43 ⟶ 28:
Vilhelmillä oli paljon ratsuväkeä ja jousimiehiä, jotka toivat hänelle suuren edun taistelussa. Joidenkin teorioiden mukaan Vilhelmin mukanaan tuomista ”venekunnista” muodostettiin Britannian ensimmäinen [[ritari]]järjestelmä, jonka varaan vuosisatoja kestänyt [[Feodalismi|feodaaliyhteiskunta]] rakentui. Myöhemmät ritari-ihanteet (jalous, sankaruus) eivät kuitenkaan olleet vielä muotoutuneet. Vilhelmin ratsujoukot olivat ennemminkin ratsastavia roistoja kuin ritareita.<ref name=tkh />
Molemmat armeijat käyttivät saarnipuisia [[pitkäjousi]]a, normannit lisäksi [[varsijousi]]a. Nuolten lentorata oli entistä vakaampi niihin lisättyjen sulkien ansiosta. Korkea-arvoiset sotilaat käyttivät [[rengashaarniska]]a. Kaikki sotilaat käyttivät keilamaisia rautakypäriä, joissa oli myös
== Taistelutapahtumat ==
Rivi 52 ⟶ 37:
===Huhuja ja oveluutta===
Normanneille taistelu oli raskas, sillä heillä oli vastassaan ylämäki. Puolustavat englantilaiset iskivät tapparoillaan hevosia ja surmasivat maahan pudonneet ratsastajat. Pakokauhu oli vallata koko normanniarmeijan ja huhuttiin Vilhelm-herttuan saaneen jo surmansa. Tarinan mukaan Vilhelm valoi joukkoihinsa rohkeutta paljastamalla kasvonsa huutaen:
Taistelu jatkui koko iltapäivän. Vilhelm houkutteli englantilaisten asevelvollisia irrottautumaan puolustusasemistaan lavastamalla joukkojensa pakokauhua, jolloin puolustajat lähtivät takaa-ajoon. Silti Haraldin raskaat joukot pysyivät asemissaan ja torjuivat normannien hyökkäykset. Illan hämärtäessä Harald haavoittui, tarun mukaan kasvoihin osuneesta nuolesta. Nähdessään kuninkaansa kaatuvan englantilaiset menettivät taistelutahtonsa ja normannien jälleen hyökätessä englantilaisten armeijan pääosa pakeni kentältä. Vilhelm oli voittanut.<ref name=tkh />
Rivi 63 ⟶ 48:
Valloitus muutti Englantia merkittävästi. Vuonna 1085 Vilhelm antoi laatia [[Domesday Book]] -nimisen maakirjan uuden kuningaskuntansa maanomistajista ja heidän omaisuudestaan. Sen avulla hän sai tarkan kuvan siitä, miten paljon miltäkin alueelta oli odotettavissa veroja ja sotilaita. Hänen ongelmanaan oli maanomistajien ja viljelijöiden välinen kielimuuri (omistajat puhuivat [[Ranskan kieli|ranskaa]] ja kansa vanhaa anglosaksista kieltä, [[muinaisenglanti]]a). Näiden kielten yhteisvaikutuksesta kehittyi vähitellen nykyinen englannin kieli. Vilhelm uudisti keskushallinnon ja solmi entistä läheisemmät suhteet manner-Eurooppaan. Naisten asema huononi: he menettivät muun muassa oikeuden maanomistamiseen.<ref name=tkh />
==Katso myös==
* [[Bayeux’n seinävaate]]
* [[Luettelo taisteluista]]
==Lähteet==
{{Viitteet}}
* ''"Battlefields of England", kirjoittanut A.H.Burne.''
|