Ero sivun ”Digitaalitelevisio” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ulkomailla: USA:n tilanne ajantasalle
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 11:
==Laitteisto==
 
Digitaalitelevisio voidaan toteuttaa erillisenä lisälaitteena, digisovittimena eli kansankielisesti [[digiboksi]]na. Digitaalivastaanotin voi olla myös sisäänrakennettuna [[televisio]]on, jolloin erillistä digiboksia ei tarvita. Tietokoneille on saatavilla koneen sisälle [[PCI|PCI-väylään]] asetettavia vastaanotinkortteja ja koneen ulkopuolisia [[USB|USB-väylään]] kytkettäviä laitteita. Tietokoneeseen liitettävistä vastaanottimista jotkin voivat toimia myös verkkokortin tapaan ja jos paluukanava järjestetään esimerkiksi [[modeemi|puhelinmodeemin]], [[ISDN]]- tai [[DSL]]- tai vaikka [[GPRS]]-yhteyden avulla, voi vastaanotinta käyttää myös laajakaistaisen epäsymmetrisen internet-yhteyden toteuttamiseen. Tällainen ratkaisu on kuitenkin nykyään harvinainen koska puhelinmodeemiyhteydet ovat jäämässä pois ja myöhemmät tekniikat tarjoavat tälläkin hetkellä useimmiten kotikäyttöön täysin riittävän kaistanleveyden.
 
Useimmat [[digisovitin|digisovittimet]] kykenevät vastaanottamaan kerralla vain yhtä kanavaa ja ne ovat tarkoitettuja pelkästään reaaliaikaiseen ohjelman katseluun. Laitteissa joissa on ajastin ja tallennusmahdollisuus, on tavallisesti useampi viritin, jotta myös toisessa kanavanipussa lähetetyn kanavan katselu tallennuksen aikana olisi mahdollista. Yhdellä virittimellä varustetuilla laitteilla voidaan kuitenkin useimmiten tallentaa katselun aikana muita samassa kanavanipussa olevia kanavia. Kiintolevyllä varustetun [[digisovitin|digisovittimen]] tallennuskapasiteetti saattaa olla yli sata tuntia TV-ohjelmaa. Monipuolisimmissa digisovittimissa on myös [[lähiverkko]]liitäntä, jonka avulla ohjelmaa voidaan tallentaa ja siirtää verkon kautta esimerkiksi tietokoneen kiintolevylle, mikä mahdollistaa käytännöllisesti katsoen rajattoman tallennuskapasiteetin silloinkin, kun itse digiboksissa ei ole lainkaan omaa kiintolevyä. Digitaalinen SDTV-lähetys vaatii tallennuskapasiteettia 2–5 Mbit/s ja [[kiintolevy]]jen hintojen laskiessa tämä on tuonut uusia mahdollisuuksia TV:n ajastettuun katseluun eli [[ajansiirto]]on.
Rivi 61:
====Teräväpiirtosiirtymä Suomessa====
{{päivitettävä}}
Aiemmassa digisiirtymässä antennit piti tarpeen mukaan suunnata, tai vaihtaa mikäli taloudessa ei jostain syystä vielä ollut UHF-antennia, sekä digiboksit hankkia. Myös joidenkin vanhojen rakennusten antennirasiat piti uusia, sillä vanhat rasiat joissa käytettiin kuulokkeen plugia hieman muistuttavaa liitintä, kytkivät kaikki ketjun laitteet sähköisesti rinnakkain hyvin matalalla väli-impedanssilla mikä aiheutti ongelmia. Myös jotkin vanhimmat [[IEC-antenniliitin|antennirasiat]] osoittautuivat puilmallisiksi.
 
Kokeelliset HD-lähetykset toteutettiin UHF-alueella ja useimmat taloudet, jotka hankkivat tarvittavan vastaanottimen, pystyivät vastaanottamaan niitä samalla antennilla jolla olivat aiemmin vastaanottaneet SD-lähetyksiä. HD-lähetykset päätettiin kuitenkin lopulta toteuttaa VHF-alueella, joka oli jäänyt vähälle käytölle analogisen TV:n aikana. Kokeellisen laitteiston hankkineet taloudet joutuivat ostamaan uudet HD-vastaanottimet lopullisia lähetyksiä varten, antennin joutuivat hankkimaan vain ne taloudet joista VHF-antenni oli tarpeettomana purettu pois tai jätetty asentamatta.
 
Aluksi [[Digita]] hoiti Suomen maanpäällistä tv-lähetysverkkoa yksinoikeudella. Vuoden 2010 tilanne muuttui, sillä valtioneuvosto myönsi teräväpiirtokoelähetysten toimiluvan [[DNA (yritys)|DNA]]:lle kesällä 2009. Toimilupa jatkuu vuoteen 2016, edellyttäen, että teräväpiirtolähetykset kattaa 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. Digita, [[Anvia]] ja [[Telemast Nordic]] hävisivät teräväpiirtolähetysten jakelun tarjouskilpailun DNA:lle. Kilpailutusta perustellaan monopolin avaamisella, sillä tv-kanavat ovat arvostelleet Digitaa monopolihinnoista. Teräväpiirtolähetysten katsominen vaatii teräväpiirtotelevision (Full HD tai HD Ready) lisäksi uuden vhf-antennin ja uuden digivastaanottimen.<ref>http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Dna+nappasi+teräväpiirtotelevision+lähetysoikeudet+Digitan+nenän+edestä/1135247295728 Dna nappasi teräväpiirtotelevision lähetysoikeudet Digitan nenän edestä </ref>
 
Aiemmassa digisiirtymässä antennit piti vaihtaa ja digiboksit hankkia. Teräväpiirtosiirtymä ei aluksi ole kaikille pakollinen, sillä tavalliset digilähetykset jatkuvat nykyisellä tekniikalla toistaiseksi. Teräväpiirto-ohjelmat vaativat kuitenkin uudet antennit ja digiboksit näkyäkseen. HDTV standardi ei määrittele millä tekniikalla kuvaa tulee siirtää. Lähetyksiä voivat välittää satelliitit, maanpäälliset lähetysasemat, kaapelioperaattorit, tietoverkot tai muu HDTV-yhteensopivat jakelulaitteet - vaikkapa kännykkä. Maanpäällisessä HDTV-verkossa tullaan alustavien suunnitelmien mukaan käyttämään [[DVB-T2]]-standardia, kun ensimmäiset lähetykset alkavat vuonna 2010. Koelähetyksiä on Suomessa tehty kesästä 2008 alkaen.<ref>http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article113329.ece?s=r&wtm=-18062008?s=k Digi-tv-sopan lisämausteet panevat pään sekaisin</ref>
 
=== Ulkomailla ===