Ero sivun ”Taisto Tähkämaa” versioiden välillä

Neuvostoliiton puolustusministeri marsalkka [[Dmitri Ustinov]] teki virallisen vierailun Suomeen kesällä 1978 Tähkämaan toimiessa puolustusministerinä. Ustinov esitti Suomen ja Neuvostoliiton yhteisiä sotaharjoituksia ensimmäiseksi juuri vierailua isännöineelle Tähkämaalle. Tähkämaa kuitenkin vastasi, ettei hänellä ollut valtuuksia tehdä päätöstä asiassa ja siirsi sen presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] ja puolustusvoimain komentajan kenraali [[Lauri Sutela]]n ratkaistavaksi. Nämä torjuivat Ustinovin ehdotuksen, jonka on vahvimmin epäilty olleen alun perin Neuvostoliiton silloisen Helsingin-suurlähettilään [[Vladimir Stepanov]]in idea.<ref>Jakobson, Max: ''Vallanvaihto'', s. 201−207. Helsinki: Otava 1992.</ref><ref>Korhonen, Keijo: ''Sattumakorpraali'', s. 115. Helsinki: Otava 1999.</ref>

 

 

Presidentti on myöntänyt Tähkämaalle [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen Leijonan ritarikunnan]] komentajamerkin vuonna [[1983]]<ref name="edus">{{Edustajamatrikkeli|nro=285|Viitattu=1.8.2012}}</ref> ja [[Vapaudenristin ritarikunta|Vapaudenristin ritarikunnan]] I luokan Vapaudenristin rintatähtineen vuonna [[2006]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/presidentilta_ylennyksia_ja_kunniamerkkeja_itsenaisyyspaivana/5755260 | Nimeke=Presidentiltä ylennyksiä ja kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä | Ajankohta=6.12.2006 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=1.8.2012}}</ref> Hän sai maanviljelysneuvoksen arvonimen vuonna 1991. Tähkämaa on sotilasarvoltaan [[korpraali]].<ref name="edus"/>