Ero sivun ”Vaikutusala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitusvirhe
Parannettu
Rivi 14:
* Siroaminen
** Jos atomin nuklidia lähestyy positiivisesti varautunut hiukkanen tai toinen nuklidi riittävän pienellä etäisyydellä ja nopeudella, siihen vaikuttaa merkittävä sähkömagneettinen poistovoima. Sähköinen poistovoima pakottaa hiukkasen tai nuklidin siroamaan eli muuttamaan kulkusuuntaansa radiaalisesti poispäin kohdenuklidista. Siroaminen voi tapahtua kaikkiin suuntiin, eli hiukkanen voi myös pysähtyä ja lähteä taaksepäin sähköisen poistovoiman vaikutuksen seurauksena.
* Absorptio /neutronikaappaus
* [[Kimmoinen törmäys|Täysin elastinen törmäys]]
** Jos lähestyvä hiukkanen on neutroni (n<sup>0</sup>) ja sen liike-energia ja suunta on sopiva ja riittää ylittämään kohdenuklidin vahvan voiman poistovaikutuksen, neutroni absorboituu kohdenuklidiin. Näin syntynyt uusi [[nuklidi]] voi olla sekä stabiili (esim. He-3 + n<sup>0</sup> = He-4) tai epästabiili (esim. U-235 + n<sup>0</sup> = U-236*).
** Jos lähestyvän hiukkasen tai nuklidin liike-energia on sopiva ja liikesuunta kulkee riittävän lähellä ts. kohti kohdenuklidia niin, että se riittää kumoamaan sähkömagneettisen poistovaikutuksen, mutta ei kuitenkaan vahvan voiman poistovaikutusta voi tapahtua ns. täysin elastinen törmäys.
*** Täysin elastisessa törmäyksessä molempien hiukkasten tai nuklidien liike-energiat säilyvät niin, että lähestyvän hiukkasen liikesuunta kuitenkin muuttuu 180 astetta eli se "kimpoaa" kohdenuklidista.
* Täysin epäelastinen törmäys
** Täysin epäelastisessa törmäyksessä lähestyvän hiukkasen/nuklidin liike-energia riittää kumoamaan sekä sähköisen että vahvan voiman poistovaikutuksen. Näin ollen lähestyvä hiukkanen siirtyy vahvan voiman vetovaikutuksen puolelle ja hiukkanen/nuklidi fuusioituu kohdenuklidiin. Hiukkasten liike-energiat säilyvät niin, että näin syntyneen uuden nuklidin liike-energia ja liikemäärä on lähestyvän hiukkasen/nuklidin ja kohdenuklidin liike-energioiden ja -määrien summa. Tätä kutsutaan myös absorptioksi, jos lähestyvä hiukkanen on neutroni (tai fotoni). [[Fuusioreaktio|Fuusion]] seurauksena syntynyt [[nuklidi]] voi olla sekä stabiili (esim. He-4) tai epästabiili (esim U-236).
*** Epästabiili nuklidi
**** Voi hajota kahdeksi tai useammaksi tytärnuklidiksi ([[fissio]])
Rivi 24 ⟶ 21:
**** Voi emittoida negatiivisen tai positiivisen beetahiukkasen eli elektronin tai positronin (kts. [[beetahajoaminen]]) saavuttaakseen stabiilin energiatilan.
**** Voi emittoida gammahiukkasen eli fotonin (kts [[gammahajoaminen]]) niin, että energiatila stabiloituu (viritystila purkautuu)
* Fuusio
* Gammahiukkasen absorptio
** Jos lähestyvä hiukkanen on positiivisesti varautunut nuklidi (esim. H<sup>+</sup> tai α<sup>2+</sup> ) ja sen liike-energia ja suunta on sopiva ja riittää ylittämään kohdenuklidin sekä sähköisen, että vahvan voiman poistovaikutukset, nuklidit fuusioituvat yhteen. Näin syntynyt uusi [[nuklidi]] on tavallisesti stabiili (esim. <sup>3</sup>H + <sup>2</sup>H = <sup>4</sup>He), mutta raskaimpien ytimien fuusioista ei ole tutkimustietoa. Fuusio on jopa epätodennäköisempää kuin absorptio, koska sekä sähköinen että vahvan voiman poistovaikutukset on kyettävä kumoamaan nuklidien liike-energialla. Fuusio on siis todennäköinen vain hyvin energiatiheässä tilassa, kuten auringossa.
 
* Gammahiukkasen absorptio (teoreettinen)
** Teoreettisesti nuklidi voi plasmatilassa (ioni) absorboida myös gammahiukkasen eli fotonin, ja sen energiatila voi muuttua. Tätä ei kuitenkaan normaalisti tapahdu atomissa, sillä elektroni absorboi fotonin ennen kuin se vaikuttaa nuklidiin.