Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä

p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
== Elämäntapa ja yhteiskuntarakenne==
 
Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat monesti liikkuvia [[Ryhmä (antropologia)|ryhmiä]] <ref name="juuret">Afrikan kulttuurien juuret, Tietolipas 134,Tammer-Paino Oy, Tampere 1995ISBN 951-717-822-0. ISSN 0562-6129, s. 150.</ref>. Pienemmät ryhmät kokoontuvat monesti yhteen suurriistan metsästystä varten. Tällöin ryhmä noudattaa [[vuotuiskierto|vuosikierto]]a, tiettyinä aikoina metsästetään suurriistaa, tosinatoisina vuodenaikoina pienempää. Monesti metsästäjä-keräilijät muuttavat vuodenaikojen mukaan niille alueille, missä kulloinkin on parhaiten saatavilla riistaa, kalaa, keräiltäviä kasveja ja muita luonnon antimia. Jos luonnon antimet, kuten riista- ja/tai kalakanta sen mahdollistavat, metsästäjä-keräilijät usein asuvat paikoillaan. Vuotuiskiertoon liittyvä yhteiskunta on yleensä tasa-arvoinen. [[Sedentismi|Paikoillaan asuvien]] metsästys ja keräily saattaa luoda epätasa-arvoisen, enemmän tai vähemmän perinnöllisiin luokkiin jakautuneen yhteiskunnan, jossa päällikkö johtaa alaisiaan.
 
Metsästäjä-keräilijän tarvitsee yleensä tehdä työtä korkeintaan 2–3 päivää viikossa<ref name="isu"> Ihmisen suku 5, Nykyisen alkuperäiskansat, WSOY 1955, ISBN 951-0-18783-6, s. 142.</ref>. Vapaa-aikaa käytetään esimerkiksi nukkumiseen, vierailuihin, koruompeleiden tekemiseen ja tanssimiseen. Useilla alueilla ravinnonsaanti perustuu enemmän keräilyyn, joka on usein naisten työtä, kuin metsästykseen, jonka tuotto on sattumanvaraista.<ref>http://shs.westport.k12.ct.us/ward/Latin%20America/Guns,%20Germs,%20and%20Steel%20Hand.doc</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä