Ero sivun ”Ester Toivonen” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  4 vuotta sitten
lyh.
(+ image)
(lyh.)
===Elokuvaura===
{{Sitaatti2|right|Mielestäni hän oli hyvin nokkelasti replikoiva komedienne. Kamera keskittyi kauneuteen, mutta siinä oli enemmänkin.|Elokuvatutkija Riikka Pennanen Ester Toivosesta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7396132 | Nimeke = Ester Toivonen 100 vuotta – Euroopan kaunein torjui Hollywoodin kosiskelut | Tekijä = Valtteri Kykkänen | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.8.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle | Viitattu = 4.3.2017 | Kieli = }}</ref>}}
Näyttelijän ammatti ei kuulunut Toivosen lapsuudenhaaveisiin ja teini-iässä hän suorastaan karttoi esiintymistilanteita. Elokuvateollisuuteen hänet johdatti [[Suomi-Filmi]]n johtaja [[Erkki Karu]]. Toivosen valkokangasdebyytti oli sivuosa Karun elokuvassa ''[[Meidän poikamme ilmassa – me maassa]]'', joka sai ensi-iltansa joulukuussa 1934. Hän aloitteli elokuvauraansa samaan aikaan kun matkusteli ympäri maailmaa kauneuskuningattaren edustustehtävissä. Karu uskoi Toivosen valovoimaan valkokankaalla ja pyysi häntä ensimmäiseen merkittävään rooliinsa [[komediaelokuva]]an ''[[Syntipukki (vuoden 1935 elokuva)|Syntipukki]]'' 1935. Hän näytteli tavaratalon myyjätärtä Irja Saloa. Kriitikot suhtautuivat myönteisesti hänen roolisuoritukseensa. Vuonna 1936 Toivosella oli naispääosat elokuvissa ''[[Onnenpotku]]'' ja ''[[Kaikenlaisia vieraita]]''. Hänen suorituksensa näissä elokuvissa eivät juuri keränneetsaaneet kehuja, vaan huomiota kiinnitettiin ennen kaikkea hänen ulkonäköönsä.<ref>Ihanat naiset kankaalla, s. 50–55.</ref> Helmikuussa 1937 tuli ensi-iltaan ''[[Asessorin naishuolet (vuoden 1937 elokuva)|Asessorin naishuolet]]'', jossa Toivonen näytteli naispääosan. Kriitikot arvioivat hänen suorituksensa heikohkoksi, mutta eivät unohtaneet mainita hänen kauneuttaan.<ref>Ihanat naiset kankaalla, s. 56.</ref>
 
Seurasi kolme elokuvaa, joissa Toivosella oli sivuosa: ''[[Kuin uni ja varjo]]'', ''[[Tulitikkuja lainaamassa (vuoden 1938 elokuva)|Tulitikkuja lainaamassa]]'' ja ''[[Nummisuutarit (vuoden 1938 elokuva)|Nummisuutarit]]''. Arvostelijat pitivät hänen onnistumistaan niissä melko hyvänä. Draamaelokuvassa ''[[Halveksittu]]'' (1939) Toivonen näytteli jälleen naispääosan kauppaneuvoksen tyttärenä; kriitikot olivat penseitä suorituksen taiteellisen tason suhteen. Elokuva poikkesi aikansa linjasta, sillä siinä [[Suomi|Suomea]] ei esitetty sinivalkeana lintukotona vaan luokkaristiriitojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden leimaamana yhteiskuntana. ''Halveksitun'' jälkeen Toivonen näytteli jälleen naissivuosia. Maalaisdraamassa ''[[Suotorpan tyttö (vuoden 1940 elokuva)|Suotorpan tyttö]]'' (1940) hän työskenteli [[Tauno Palo]]n ja [[Regina Linnanheimo]]n kanssa. Hänen Hildurin roolinsa sai myönteisen vastaanoton.<ref>Ihanat naiset kankaalla, s. 58–60.</ref>
10 236

muokkausta