Ero sivun ”Jokiniemi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 30:
 
===Historiallinen aika===
Lähellä Tikkurilaa Keravanjoki laskee voimakkaasti ja muuttuu [[Tikkurilankoski|Tikkurilankoskeksi]]. Koskeen perustettiin mylly vuonna 1757. Vuonna 1862 valmistui päärata Tikkurilaan, mikä lisäsi alueen teollistumista. Samana vuonna myllyn yhteyteen rakennettiin öljynpuristamo,<ref name="VantaaAlu2015"/> ja joitakin vuosia myöhemmin vernissakeittämö. Vernissatehdas valmistui vuonna 1913, edellisvuonna palaneen öljytehtaan seuraajaksi. Ajan kuluessa kehittyi maali- ja lakkatehdas Tikkurilan Väritehtaat Oy, nykyinen [[Tikkurila (yritys)|Tikkurila Oy]]. Radan varressa sijainneet vanhat Väritehtaan rakennukset purettiin 1980-luvulla, ja tehdas toimii nykyisin Keravanjoen toisella puolella [[Kuninkaala]]ssa. Jäljellä on yhä [[vernissa]]tehtaan punatiilinen rakennus, joka toimii nykyään monitoimitalo Vernissana.<ref name="VantaaAlu2015"/> Jokiniemessä toimi vuosina [[1928]]–[[1984]] myös Grönbergin lyijyvalkoistehdas ja lyijysulatto, joka jätti jälkeensä pahan ympäristöongelman: tehtaan ympäristöstä jouduttiin kuorimaan pois lyijyn saastuttama pintamaapintamaata vuodesta 2000 lähtien ennen kuin alueelle voitiin rakentaa asuintaloja. Tehtaan tonttitontin siivottiinpintamaa vastapuhdistettiin vuonna [[2004]], ja on ollut siitäsen astijälkeen käyttämättömänä joutomaana. Alueelle on tarkoitus rakentaarakennettu toimitiloja tai julkisia rakennuksia vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2012 annettiin suositus siitä, että tehtaan tontilla ei kasvatettaisi syötäviä kasviksia.
 
Kahden suuren teollisuuslaitoksen vastapainona Jokiniemessä toimi 1900-luvun alusta 1980-luvulle asti myös valtion [[Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus|Maatalouden tutkimuskeskuksen päätoimipiste]], joka joutui lopulta siirtymään [[Jokioinen|Jokioisiin]] Etelä-Hämeeseen, kun koepeltojen viljely ja karjanhoito keskellä kasvavaa kaupunkia tuli mahdottomaksi. Tutkimuskeskuksen entiset konttorirakennukset, laboratoriot ja työväen asuintalot edustavat muun muassa [[jugend]]ia ja [[funktionalismi]]a ja muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan suojellun kokonaisuuden. Presidentti [[Lauri Kristian Relander|Relander]] asui toisessa jugend-rakennuksista toimiessaan Maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina vuosina [[1907]]–[[1917]].<ref name="VantaaAlu2015"/> Rakennuksessa toimii nyt [[Metsäntutkimuslaitos|Metlan]] kirjasto, sauna, kokous- ja vierastiloja sekä kesäsunnuntaisin Relander-museo. Jugend-rakennukset on suunnitellut arkkitehti [[H. R. Helin]].