|
=== Rautakautinen muinais-Karjala ===
Karjalaiset elivät suhteellisen erillisinä yksikköinä muun muassa [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] ympäristössä sekä [[Laatokka|Laatokan]] länsi- ja pohjoisrannalla. Näillä alueilla muotoutui niin sanottu muinaiskarjalan kieli, jonka puhujia siirtyi rautakauden loppuvaiheessa ja keskiajalla myös [[Savo|Savoon]]on, [[Vienanmeri|Vienan]] rannoille ja jopa [[Pohjois-Pohjanmaa|Pohjois-pohjanmaa lle]]lle.
Karjala joutui Novgorodin valtaan ilmeisesti 1280-luvulla, jolloin se muodosti Käkisalmesta (Korelasta) käsin hallitun alueen. Ruotsi valtasi jalansijan Karjalankannakselta vuonna 1293 valloittamalla karjalaisten kauppapaikanakauppapaikkana toimineen [[Viipuri|Viipurin]]n. [[Pähkinäsaaren rauha|Pähkinäsaaren rauhassa]]ssa vuonna 1323 Novgorod luovutti Ruotsille [[Äyräpää|Äyräpään]]n, [[Jääski|JääskeJääsken]]n ja [[Savilahti|Savilahden]].
=== Karjalan kansa jakaantuu ===
Karjalan asutus jakaantui keskiajalla, kun Karjala jaettiin [[Ruotsi|Ruotsin]]n ja [[Novgorod|Novgorodin]]in ja siten [[katolinen kirkko|katolisen]] ja [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] kirkon kesken. Uskonnollinen ero, kulttuuri- ja kauppayhteyksien suuntautuminen sekä muuttoliikkeet johtivat siihen, että Novgorodin puolella muinaiskarjalan kielestä kehittyi vähitellen [[karjalan kieli]] eli varsinaiskarjala. Ruotsin Karjalassa puhuttu kieli muodostui läntisten vaikutteiden voimasta niin sanotuksi viipurinkarjalaksi ja lopulta [[Suomen kieli|suomen]] kielen [[kaakkoismurteet|kaakkoismurteiden]] ryhmäksi, jota nimitetään myös suomen kielen karjalaismurteiksi. Myös [[Savo|Savossa]]ssa ja [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalassa]]ssa puhutut suomen savolaismurteet palautuvat muinaiskarjalaan. Pohjois-Karjalassa puhuttavissa suomen itäisissä savolaismurteissa on yhä runsaasti karjalan kielestä periytyvää sanastoa.
===1600-luvun väestömuutos Karjalassa ===
{{Pääartikkeli|[[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]}}
1600-luvulla Ruotsin alaisuuteen joutui sotien seurauksena ortodoksisia karjalaisia, joita asui silloisen [[Käkisalmen lääni|Käkisalmen läänin]] (muun muassa nykyinen [[Pohjois-Karjala]]) alueella. Tätä ortodoksiväestöä pakeni sotien ja uskonnollisen vainon vuoksi muun muassa [[Tverin alue|Tverin alueelle]]elle. Monissa pitäjissä paikalleen jääneet ortodoksit kääntyivät muutaman sukupolven kuluessa luterilaisiksi. Tyhjiksi jääneille maille taas tuli luterilaista väestöä, joka läänin pohjois- ja keskiosissa oli suurelta osin savolaistaustaista. Näitäkin Karjalan uusia asukkaita alettiin vähitellen kutsua karjalaisiksi. Heidän perujaan Pohjois-Karjalassa puhuttu murre liittyy savolaismurteisiin eikä eteläisemmässä Karjalassa puhuttuihin kaakkoismurteisiin. Käkisalmen läänin eteläosassa Karjalankannaksella tyhjiksi jääneet alueet asutettiin paljolti Länsi-Karjalasta eli Äyräpään, Jääsken ja Lappeen kihlakunnista käsin, mistä syystä läänin eteläosan murre on ollut suomen kielen kaakkoismurretta eli karjalaismurretta.
=== Suomen ja karjalan kielen puhujat 1600-luvun jälkeen ===
Ruotsin ja sittemmin itsenäisen Suomen alueelle jäänyt ortodoksiväestökin suureksi osaksi siirtyi puhumaan suomea (savoa tai kaakkoismurretta) jo varhaisessa vaiheessa. Poikkeuksen tässä muodostivat niin sanotun [[Raja-Karjala|Raja-Karjalan]]n asukkaat. Venäjän valtaan jääneessä [[Itä-Karjala|Itä-Karjalassa]]ssa suomesta eroava karjalan kieli on säilynyt näihin päiviin saakka, joskin sen puhujien määrä on 1900-luvulla romahtanut.
== Suomen karjalaiset ==
Suomalaisten karjalaisten kotiseutua oli Suomelle kuulunut Karjalan alue, jonka pääosa kuului [[Viipurin lääni|Viipurin lääniin]]in ja pohjoisosa [[Kuopion lääni|Kuopion lääniin]]in. Alueluovutusten jälkeen näistä alueista jäi Suomelle nykyisten Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien alue. Kun Suomessa puhutaan karjalaisista, käytetään sanaa useimmiten juuri tässä merkityksessä. Tällöin karjalaisiksi kutsutaan [[Etelä-Karjala|Etelä-Karjalan]]n ja [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalan]]n asukkaita sekä [[Luovutettu Karjala|luovutetun Karjalan]] alueilta [[evakko|evakkoon]]on lähteneitä karjalaisia.
Suomen [[Etelä-Karjala|Etelä|Karjalan]]n maakunnassa puhuttavan kielen katsotaan edustavan [[Suomen kieli|suomen]] [[Kaakkoismurteet|kaakkoismurteita]], kun taas [[Pohjois-Karjala|Pohjois-Karjalassa]]ssa puhutaan murretutkijoiden mukaan suomen kielen [[Savolaismurteet|savolaismurteita]]. Murreraja kulkee [[Parikkala|Parikkalan]]n kunnan tienoilla. Kaakkoismurteet eli suomen karjalaismurteet jakautuvat [[varsinaiskarjala|varsinaiskarjalaa]]a muistuttaviin sisämaan murteisiin ja [[Inkeroisen kieli|inkeroista]] muistuttaviin rannikon murteisiin. Murteesta huolimatta pohjoiskarjalaisiakin pidetään yleensä karjalaisina eikä [[Savolaiset|savolaisina]], tosin osa heistä mieltää itsensä itäsuomalaisiksi.
Karjalaisevakkoja asutettiin kaikkialle Suomeen, minkä vuoksi karjalaiset ovat nykyisin levittäytyneet laajalle, mutta he ovat sulautuneet kaikkiin paikallisiin väestöihin.
| 