Ero sivun ”Tuulos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Kyliä |
Laajennetty Syrjäntaan taistelusta kertovaa kappaletta. |
||
Rivi 23:
Tuuloksessa risteävät [[Valtatiet Suomessa|valtatiet]] [[valtatie 10|10]] ja [[valtatie 12|12]]. Valtateiden risteyksestä erkanee [[kantatie 53]] [[Padasjoki|Padasjoelle]]. Hämeenlinnan keskustaan Tuuloksesta on matkaa vajaat 30 kilometriä. Matkaa [[Lahti|Lahteen]] kertyy noin 50 kilometriä ja [[Tampere]]elle vajaat 80 kilometriä. Tuuloksen keskustaajama on Syrjäntaka. Lähin rautatieasema on [[Hämeenlinnan rautatieasema|Hämeenlinnassa]] ja lähin lentokenttä on [[Tampere-Pirkkalan lentoasema]].
Maisemallisesti Tuulos on tyypillistä Kanta-Hämettä. Entisen kunnan jakaa suunnilleen keskeltä kahtia kaakosta luoteeseen suuntautuva vesistö, jonka rannoilla on pääosa alueen viljelysmaista. Tuuloksen poikki kulkee myös Lammin puolelta sisemmän [[Salpausselkä|Salpausselän]] reunalta alkava matalahko [[harju]]jono. Tuuloksen alavat maastonkohdat ovat 80–100 metrin korkeudella merenpinnasta, mutta korkeimmat mäet saavuttavat yli 160 metrin korkeuden.<ref name="tarmio">
==Vaakuna==
Rivi 33:
Tuulos mainittiin hallintopitäjänä vuonna [[1431]], jolloin Hauhon ja Tuuloksen käräjiä istuttiin Hauhon Sotjalan kylässä. Kaksi vuotta myöhemmin käräjät istuttiin Syrjäntaan kylässä. Vuonna [[1439]] Tuuloksen nimi esiintyi asiakirjassa, jonka mukaan piispa [[Maunu Tavast]] luovutti Sairialan kartanon veljensä pojalle. Myöhemmin kartanon omistajina olivat piispa [[Maunu III Särkilahti]] ja [[Turun tuomiokirkko]]. Tuuloksen ja Hauhon välinen raja vahvistettiin vuonna [[1441]] eikä tuuloslaisilla ollut ainakaan enää 1600-luvulla velvollisuutta osallistua Hauhon kirkon ja hautausmaan kunnossapitoon. Tuuloksen ensimmäinen [[kansakoulu]] perustettiin vuonna [[1869]].<ref name="tarmio"/>
Tuuloksen Syrjäntaan kylässä sekä Pannujärvellä käytiin [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] huhtikuun lopulla [[1918]] kaksipäiväinen [[Syrjäntaan
Tuuloksessa valmistettiin aina 1930-luvulle saakka huomattavia määriä [[reki]]ä ja hevos[[kärry]]jä. 1920-luvulla pitäjässä oli 24 ajokalupajaa ja ajokalujen valmistuksen piirissä työskenteli noin 400 henkilöä. Vuosittain valmistui myyntiin jopa 1 500 kärryä ja 4 000 rekeä. Autojen yleistyminen 1930-luvulla lopetti vähitellen tämän kotiteollisuuden alan.
| |||