Ero sivun ”James Cook” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Toinen matka 1772–1775: lisää |
→Toinen matka 1772–1775: lisää |
||
Rivi 106:
====Tyynellämerellä====
[[Tiedosto:The Landing at Tana one of the New Hebrides, by William Hodges.jpg|thumb|''Maihinnousu Tanalle Uusilla-Hebrideillä''. William Hodgesin maalaus vuodelta 1775/1776.]]▼
Cook ja Furneaux kadottivat Eteläisen jäämeren vaikeissa olosuhteissa yhteyden toisiinsa. Cook jatkoi Uutta-Seelantia kohti, jonka [[Queen Charlotte Bay]]lle kapteenit olivat sopineet tapaamisesta yhteyden katkeamisen sattuessa. Sitä ennen Cook teki vielä uusia yrityksiä napapiirin eteläpuolelle. Paleltumista ja keripukista kärsinyt miehistö saavutti Uuden-Seelannin 25. maaliskuuta.<ref>Whitney 1989, s. 207–208.</ref>
Cook ja tiedemiehet kartoittivat ja tutkivat maihinnousupaikkaansa [[Dusky Bay]]ta ja pystyttivät sinne observatorion.<ref>Whitney 1989, s. 208.</ref> Cook kylvi saarelle myös viljaa ja vihanneksia sekä vapautti hanhia, tavoitteenaan perustaa Uuteen-Seelantiin englantilaistyylistä maanviljelystä. Kuukauden kuluttua Dusky Baylle rantautumisesta Cook lähti etsimään Furneaux’ta sovitusta kohtaamispaikasta, mistä tämä löytyikin. Cook vapautti luontoon vuohia ja sikoja, toivoen niiden alkavan lisääntyä. Alkuasukkaat olivat ystävällisiä mutta eri väkeä kuin Cookin aikaisemmalla matkallaan tapaamat. Heillä oli kuitenkin tietoa ja esineistöä Cookin käynnistä. Koska Cook tunsi jo seudun, hän ehdotti että laivat lähtisivät
Lähdettyään Uudesta-Seelannista itään retkikunta ei aluksi onnistunut löytämään maata kahteen kuukauteen. Laivat kääntyivät pohjoiseen Tahitia kohti. Nähtyään atollisaaria Forster teki sen oikean päätelmän, että Etelämeren vuoristoiset saaret olivat syntyneet vulkaanisen toiminnan seurauksena ja matalat atollisaaret olivat korallikerrrostumia. Tahitille saavuttiin elokuussa 1773, ja englantilaiset viipyivät siellä kaksi viikkoa. Saarella oli ollut sotia ja vallanvaihtoja, mutta vastaanotto oli hyvin ystävällinen ja kanssakäyminen englantilaisten kanssa kuten ennenkin varasteluineen ja seksisuhteineen. Cook kirjoitti päiväkirjaansa, että tahitilaiset olivat ”avuliain ja hyväntahtoisin kansa”, jonka hän oli kohdannut, ja että varastelu oli heidän ainoa paheensa.<ref>Whitney 1989, s. 219–232.</ref>
▲[[Tiedosto:The Landing at Tana one of the New Hebrides, by William Hodges.jpg|thumb|''Maihinnousu Tanalle Uusilla-Hebrideillä''. William Hodgesin maalaus vuodelta 1775/1776.]]
Laivat jatkoivat Seurasaarille, mistä retkikunta sai runsaasti sianlihaa mukaansa. Syyskuussa Cook otti ennen paluutaan Uuteen-Seelantiin suunnan alueelle, jota ei vielä ollut kartoitettu mutta jolta Abel Tasman oli löytänyt saaria 130 vuotta aiemmin.<ref>Whitney 1989, s. 232–235.</ref> Tutkiessaan näitä vesiä Cook löysi muun muassa [[Uusi-Kaledonia|Uuden-Kaledonian]] saaren sekä [[Vanuatu|Uusien-Hebridien]] saariryhmän (nykyinen [[Vanuatu]]). Pian Furneaux ja Cook kuitenkin kadottivat yhteyden toisiinsa uudelleen.
====Paluu Englantiin====
| |||