Ero sivun ”Kustaa Vilkuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Vilkuna valmistui vuonna 1927 [[Helsingin yliopisto]]sta pääaineenaan [[suomen kieli]]. Hän toimi [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], mutta erosi siitä vuonna 1932 [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]], [[Martti Haavio]]n, [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]], [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]], [[Paavo Kastari]]n, [[Heikki Hosia]]n, [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisen]], [[Veikko Heiskanen|Veikko Heiskasen]] ja muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei 27. huhtikuuta 1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Vuonna 1942 Vilkuna liittyi uudestaan AKS:n jäseneksi.
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1936 [[kansatiede|kansatieteen]] alalta. Samana vuonna Vilkuna nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi.<ref name=KKO>{{Kirjaviite | Nimeke= Kuka kukin on 1970 | Julkaisija = Otava| Sivut=1172}}</ref> Kansatieteen tutkijan Vilkuna edusti tuolloin uutta ns. funktionaalista tarkastelutapaa, jossa aiemmin vallalla olleen esineiden muodostamien aikasarjojen selvittelyn sijaan pyrittiin luomaan yhtenäistä kokonaiskuvaa kulttuurista. Esineiden lisäksi kulttuuria voitiin selvittää myös kielen antamien todistusaineistojen avulla.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 10. osa | Julkaisija= Otava| Vuosi = 1981 | Sivut = 7880 | Tunniste = ISBN 951-1-06271-9}}</ref> Kustaa Vilkuna oli Sanakirjasäätiön apulaisjohtaja 1931–1944. Vuonna 1950 Vilkuna nimitettiin suomalais-ugrilaisen kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi historiallis-kielitieteellisen osaston [[dekaani]]na vuosina 1952–1957. [[Suomalainen Tiedeakatemia | Suomalaisen tiedeakatemian]] jäseneksi Vilkuna kutsuttiin 1948. Tiedeakatemian esimiehenä Vilkuna oli 1973–1974.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Jyrki Paaskoski | Nimeke = Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008.|Julkaisija = Otava |Sivut = 393, 427 | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-951-1-22529-4}}</ref> Vilkuna oli myös [[Suomen Tiedeseura]]n jäsen vuodesta 1960, Unkarin Tiedeakatemian ja Kung Gustaf Adolfs akademin jäsen ja Greifswaldin yliopiston kunniatohtori.<ref name=KKO/>
[[Suomen Akatemia]]n jäseneksi Vilkuna nimitettiin 1959. Nimitysprosessi herätti huomiota. [[Eino Kaila]]n kuoleman johdosta avoimeksi tulleeseen akateemikon virkaan akatemialautakunta esitti aikaisemmasta käytännöstä poiketen kolmea ehdokasta, ensi sijassa [[Eino Jutikkala]]a, toisessa sijassa [[Georg Henrik von Wright]]iä ja kolmannessa sijassa Vilkunaa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nimitti Vilkunan.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Allan Tiitta | Nimeke = Suomen Akatemian historia I| Sivut = 102–105 | Vuosi = 2004 | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste = ISBN 951-746-606-4}}</ref> Vilkuna jäi eläkkeelle vuonna 1972.
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana vuosina 1943–44 Vilkuna toimi [[Valtion tiedoituslaitos|Valtion tiedoituslaitoksen]] päällikkönä. Vuonna 1950 hänet nimitettiin suomalais-ugrilaisen kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi historiallis-kielitieteellisen osaston [[dekaani]]na vuosina 1952–1957. Vilkuna toimi myös opetusministerinä Reino Kuuskosken virkamieshallituksessa 26.4.–29.8.1958 ja tasavallan presidentin valitsijamiehenä vuonna 1962. Hänet nimitettiin [[Suomen Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1959. Kustaa Vilkuna kuului Urho Kekkosen lähipiiriin, muun muassa [[Tamminiemen saunaseura]]an. Hän oli myös perustamassa [[Paasikivi-seura]]a. Hänellä oli tiiviit itäsuhteet. [[Anatoli Golitsyn]] jopa väittää vuoden 1984 muistelmissaan, että Vilkuna vaikutti Kekkosen lailla [[KGB|KGB:n]] agenttina koodinimeltään ”Ahti”.<ref>http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/7.helmikuu/UKKKGB.HTM</ref>▼
▲
Kustaa Vilkunalla oli monia luottamustehtäviä. Hän oli mm. [[Suomen muinaismuistoyhdistys|Suomen muinaismuistoyhdistyksen]] puheenjohtaja 1945–1955 ja [[Maaseudun Sivistysliitto|Maaseudun Sivistysliiton]] puheenjohtaja 1952–1966.▼
▲Kustaa Vilkunalla oli monia luottamustehtäviä. Hän oli mm. [[Suomen muinaismuistoyhdistys|Suomen muinaismuistoyhdistyksen]] puheenjohtaja 1945–1955 ja [[Maaseudun Sivistysliitto|Maaseudun Sivistysliiton]] puheenjohtaja 1952–1966. Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistyökomitean puheenjohtaja hän oli 1960–1974 ja Suomalais-unkarilaisen kulttuurikomitean puheenjohtaja 1964–1967.
Kustaa Vilkuna on haudattu vaimonsa kanssa Helsinkiin [[Kulosaaren hautausmaa]]lle. Heidän omaisensa lahjoittivat vuonna 1993 [[Suomen kulttuurirahasto]]n Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan [[tekijänoikeus|tekijänoikeudet]].
== Perhe ==
Kustaa
== Teokset ==
| |||