Ero sivun ”Kustaa Vilkuna” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+Auktoriteettitunnisteet |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Vilkuna valmistui vuonna 1927 [[Helsingin yliopisto]]sta pääaineenaan [[suomen kieli]]. Hän toimi [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisessa Karjala-Seurassa]], mutta erosi siitä vuonna 1932 [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]], [[Martti Haavio]]n, [[Reino Kuuskoski|Reino Kuuskosken]], [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]], [[Paavo Kastari]]n, [[Heikki Hosia]]n, [[Lauri Hakulinen|Lauri Hakulisen]], [[Veikko Heiskanen|Veikko Heiskasen]] ja muiden poliittiseen keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, kun AKS:n enemmistö ei 27. huhtikuuta 1932 pidetyssä kokouksessa suostunut tuomitsemaan [[Mäntsälän kapina]]a. Vuonna 1942 Vilkuna liittyi uudestaan AKS:n jäseneksi.
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1936 [[kansatiede|kansatieteen]] alalta. Samana vuonna Vilkuna nimitettiin Helsingin yliopiston dosentiksi.<ref name=KKO>{{Kirjaviite | Nimeke= Kuka kukin on 1970 | Julkaisija = Otava| Sivut=1172}}</ref> Kustaa Vilkuna oli Sanakirjasäätiön apulaisjohtaja 1931–1944.
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli [[Kansatiede|kansatieteen]] tohtoriksi vuonna 1936. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana hän toimi [[Valtion tiedoituslaitos|Valtion tiedoituslaitoksen]] päällikkönä. Vuonna 1950 hänet nimitettiin kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi [[dekaani]]na vuosina 1952–1957. Vilkuna toimi myös opetusministerinä Reino Kuuskosken hallituksessa 26.4.–29.8.1958. Hänet nimitettiin [[Suomen Akatemia]]n jäseneksi vuonna 1959. Kustaa Vilkuna kuului Urho Kekkosen lähipiiriin, muun muassa [[Tamminiemen saunaseura]]an. Hän oli myös perustamassa [[Paasikivi-seura]]a. Hänellä oli tiiviit itäsuhteet. [[Anatoli Golitsyn]] jopa väittää vuoden 1984 muistelmissaan, että Vilkuna vaikutti Kekkosen lailla [[KGB|KGB:n]] agenttina koodinimeltään ”Ahti”.<ref>http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/7.helmikuu/UKKKGB.HTM</ref>▼
▲
Kustaa Vilkunalla oli monia luottamustehtäviä. Hän oli mm. [[Suomen muinaismuistoyhdistys|Suomen muinaismuistoyhdistyksen]] puheenjohtaja 1945–1955 ja [[Maaseudun Sivistysliitto|Maaseudun Sivistysliiton]] puheenjohtaja 1952–1966.
Kustaa Vilkuna on haudattu vaimonsa kanssa Helsinkiin [[Kulosaaren hautausmaa]]lle. Heidän omaisensa lahjoittivat vuonna 1993 [[Suomen kulttuurirahasto]]n Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan [[tekijänoikeus|tekijänoikeudet]].
== Perhe ==
Kustaa Vilkunan poika [[Asko Vilkuna]] oli Jyväskylän yliopiston etnologian professori. Kustaa Vilkunan pojanpoikia ovat historiantutkijat [[Janne Vilkuna]] ja [[Kustaa H. J. Vilkuna]]. Hänen tyttärensä Kirsti Vilkuna (s. 1932) avioitui Suomen näkyvimpiin teollisuusmiehiin lukeutuneen [[Pekka Herlin]]in kanssa. Kustaa Vilkunan lapsenlapsi on myös festivaalipromoottori Harri Vilkuna, joka järjestää mm. [[Porispere]]-festivaalia.<ref>[http://www.satakunnankansa.fi/lukemisto/lahtokohtaisesti-vihaan-ihmisia/ Lähtökohtaisesti vihaan ihmisiä.] Satakunnan Kansa 2.8.2016. Viitattu 2.8.2016.</ref>
== Teokset ==
| |||