Versio 27. tammikuuta 2017 kello 10.04 muokkaa 82.141.107.186 (keskustelu) →‎Siirtomaiden vapautuminen Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 24. elokuuta 2017 kello 18.49 muokkaa kumoa CB550F1 (keskustelu \| muokkaukset) 431 muokkausta Postettu sana länsi ja korvattu sanalla siirtomaavallat, koska länsimaat terminä syntyi vasta kylmän sodan aikana itä-länsi vastakkainasttelusta. Afrikassa siirtomaita on ollut jo 1500-luvulta asti ja tätä kehitystä on tarkennettu. Uudempi muutos →
Rivi 6: Siirtomaita syntyi etenkin [[löytöretket\|löytöretki]]en perusteella 1500-luvulta alkaen, kun lännen valtiot ([[Espanja]], [[Portugali]], myöhemmin erityisesti [[Englanti]], [[Ranska]] ja [[Alankomaat\|Hollanti]], jonkin verran myös [[Italia]], [[Ruotsi]], [[Saksa]], [[Tanska]] ja jopa pieni [[Kuurinmaan herttuakunta]] nykyisessä [[Latvia]]ssa) hallitsivat kaukaisia maa-alueita varsinkin [[Pohjois-Amerikka\|Pohjois-]] ja [[Etelä-Amerikka\|Etelä-Amerika]]ssa, mutta myös eräillä rannikkoseuduilla [[Afrikka\|Afrikassa]], [[Australia]]ssa ja [[Aasia]]ssa. Suurimmassa osassa Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa siirtomaavalta päättyi jo 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Uusi merkittävä siirtomaiden lisäys, [[kolonisaatio]], tapahtui 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, kun ~~länsi~~siirtomaavallat ~~valloitti uuden sotatekniikan avulla~~ottivat hallintaansa miltei koko Afrikan, suuren osan Aasiasta sekä kaikki Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren saaret. Eurooppalaiset alkoivat jo 1500-luvulla perustamaan kauppa-asemia Afrikan rannikolle. Kauppa-asemista myöhemmin kehittyi siirtokuntia, ja lopulta siirtomaa-alueita. Kilpailu Afrikasta johti siirtomaasotiin Euroopan suurvaltojen välillä. Viralliseksi kilpailun teki vuoden [[1884]] [[Berliinin konferenssi (1884)\|Berliinin konferenssi]], jossa sovittiin että rannikkoaluetta omistavalla valtiolla oli myös oikeus sisämaahan. Afrikassa siirtomaavallan ulkopuolelle jäivät vain [[Etiopia]] sekä [[Liberia]], joka perustettiin 1800-luvulla vapaaksi valtioksi Amerikasta Afrikkaan palaaville entisille orjille. Aasiassa [[Turkki]] hallitsi ensimmäiseen maailmansotaan saakka suurinta osaa Lähi-idästä, mutta muualla Aasiassakin edes muodollisesti itsenäisinä pysyivät vain Siam eli [[Thaimaa]], [[Kiina]] ja [[Japani]] sekä lisäksi eräät vuoristoiset tai muuten hyvin eristyneet maat kuten [[Jemen]], Persia eli [[Iran]], [[Afganistan]] ja [[Nepal]]. Nämäkin maat, teknologisesti ja organisatorisesti kehittynyttä Japania lukuun ottamatta, joutuivat monin tavoin suurvalloista riippuvaisiksi ja toisinaan valloitusyritystenkin kohteeksi. Suomella ei koskaan ollut siirtomaita, mutta ajatus niistä ei ollut vieras Suomessakaan. Suomalainen yliopistoväki oli hieman myöhässä [[1920-luku\|1920-luvulla]] tavoitellessaan [[Ambomaa]]ta Suomelle siirtomaaksi.<ref>Kimmo Kiljunen: Maailman maat–liput ja historia, s. 346</ref>{{lähde tarkemmin}} Ambomaa joutui muun [[Namibia]]n mukana [[Etelä-Afrikka\|Etelä-Afrikan]] epäviralliseen haltuun ja sen musta väestö joutui kärsimään [[apartheid]]-politiikasta. Toisen maailmansodan aikana [[Adolf Hitler]] suunnitteli, että vihollisten siirtomaat jaettaisiin sodan jälkeen Saksan ja sen [[akselivallat\|liittolaisten]] kesken.

Ero sivun ”Siirtomaa” versioiden välillä