Ero sivun ”Hopliitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Arkaaisen- ja klassisen kauden aikana sotajoukkojen perusyksiköiksi muodostuivat raskaiden jalkaväkiryhmien muodostamat [[falangi|hopliittifalangit]], jotka koostuivat alkuaikoina pitkillä pisto- tai heittokeihäillä varustetuista miekkamiehistä. Hopliitit koostuivat pääasiassa keskiluokkaisista vapaista miehistä, joilla oli varaa hankkia ja huoltaa varusteitaan ja ottaa osaa oman kaupunkivaltionsa, poliksen, armeijaan. Alkujaan suurin osa kaupunkivaltioiden joukoista koostui varustukseltaan halvoista keihäsmiehistä.
Aikojen ja sotilaiden mieltymysten muuttuessa hopliittien varustus päivittyi ja kulloisenkin tarpeen mukaan raskas jalkaväki varustautui keihään lisäksi [[miekka|yhdenkäden miekalla]], pronssisilla säärisuojilla ja rintapanssarilla, sandaaleilla sekä [[kypärä|pronssikypärällä]], joista tunnetuin on ns. Korinttolainen malli. Leimaa-antavin piirre hopliiteille oli suuri, noin metrin halkaisijaltaan oleva pyöreä kilpi, joka suojasi tehokkaasti koko taistelijan yläruumiin. Kilpi valmistettiin puusta ja sen keskellä oli pronssinen kupu, jota voitiin käyttää lyömävälineenä.
Hopliitit liikkuivat taistelukentällä jopa kahdeksan miehen syvyisissä rivistöissä, falangissa. Hopliittien kilvet suojasivat heitä nuolilta ja vihollissotilaiden hyökkäyksiltä. Hopliittijoukon ainoa heikko kohta oli selusta. Mikäli hyökkääjä tuli takaa, hopliitit eivät voineet kääntyä rivistössä tarpeeksi nopeasti taistellakseen vihollista vastaan.
| |||