Avaa päävalikko

Muutokset

16 merkkiä lisätty, 1 vuosi sitten
p
Wiki-muotoilua
| virtaus =
}}
'''Laatokka''' (aikaisemmin suomeksi ''Nevajärvi'' <ref>Ison tietosanakirjan artikkeli Laatokka{{Lähde tarkemmin|ilmestymisvuosi ym. tiedot?}}</ref> {{k-sv|Ladoga}}, {{k-ru|Ладога|Ladoga}} tai {{k-ru|Ладожское озеро|Ladožskoje ozero}}, {{k-krl|Luadogu}}) on [[Eurooppa|Euroopan]] suurin ja maailman 13:nneksi suurin [[makea vesi|makeanveden]] [[järvi]]. Luoteis-Venäjän [[Leningradin alue]]ella ja [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]]. Vuoteen 1940 ja uudelleen 1941–1944 osa Laatokasta kuului Suomeen. [[Karjalankannas]] erottaa järven [[Suomenlahti|Suomenlahdesta]].
 
== Maantiede ==
 
Laatokan vesipinta-ala on 17&nbsp;700 neliökilometriä, pituus 219 km ja, keskimääräinen leveys 100 km ja suurin leveys 130 km. Sen keskisyvyys on 52 m. Entinen Suomen osuus Laatokasta on syvempää kuin vanha Venäjän osuus, ja syvin kohta (225 metriä) sijaitsee [[Valamo]]n saaren edustalla. Laatokka on maailman 14. suurin järvi. Järven vesitilavuus on 908 kuutiokilometriä, joka on noin kolme kertaa enemmän kuin Suomen kaikkien sisävesien sisältämä vesimäärä yhteensä. Järven pinta on vain neljä metriä merenpinnan yläpuolella. Laatokassa on yli 500 saarta. Suuria saaria ovat mm. [[Lunkulansaari]], [[Mantsinsaari]] ja Valamo. Saaret sijaitsevat enimmäkseen rannan lähellä entisellä Suomen alueella. Suurista Laatokan saarista sijaitsee kaukana rannasta ainoastaan Valamo, joka sekin on entistä Suomen aluetta. Järvi laskee [[Neva (joki)|Nevajoen]] kautta [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].
 
Laatokkaan laskevia suuria järvivesistöjä ovat luoteesta Suomen puolelta Laatokkaan laskeva [[Vuoksen vesistö]] ja Venäjän puolelta koillisen suunnasta [[Ääninen|Äänisestä]] vesiä tuova [[Syväri]]n vesistö. Etelästä Venäjän puolelta Laatokkaan laskee valuma-alueeltaan laaja [[Olhavanjoki|Olhavanjoen]] vesistö. Pienempiä Suomen puolelta alkavia, Karjalan tasavallassa Laatokkaan laskevia vesistöjä ovat [[Hiitolanjoki|Hiitolanjoen]], [[Kiteenjoki|Kiteenjoen]]–[[Tohmajoki|Tohmajoen]] ja [[Jänisjoki|Jänisjoen]] vesistöt. Karjalan tasavallassa kokonaan nykyisellä Venäjän alueella Laatokkaan laskevat [[Tulemajoki]], [[Miinalanjoki]] ja [[Uuksunjoki]]. Leningradin alueella Laatokkaan laskevia pienempiä jokia ovat [[Naasianjoki]], [[Lavajoki]], [[Murjajoki]], [[Seltikanjoki]], [[Säsjoki]] ja [[Vuoleenjoki]].
 
== Geologinen historia ==
 
Laatokan nykyinen lasku-uoma Neva syntyi noin 3300 vuotta sitten (1350 eaa.). Tätä ennen Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] poikki myöhemmän [[Heinjoki|Heinjoen]] alueella, mutta [[maankohoaminen]], joka Laatokan pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, laski vähitellen Laatokan pintaa pohjoisessa ja nosti sitä etelässä. Pinnannousuun myötävaikutti myös [[Vuoksi|Vuoksen]] uoman puhkeaminen [[Saimaa]]n uudeksi laskureitiksi lähellä Laatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannaksella n. 5700 vuotta sitten (3700-3800 eaa.), mikä lisäsi Laatokkaan virtaavien vesien määrää noin neljänneksellä.<ref name="S1"/><ref name="S2"/>
Uusi lasku-uoma, Neva, muodostui, kun Laatokan vedet saavuttivat Porogin kynnyksen nykyisen Pietarin itäosassa, ja Laatokan pinta laski jopa 12 metriä muutamassa vuodessa tai korkeintaan sadassa vuodessa. Laatokan vanha lasku-uoma Karjalankannaksella jäi tämän jälkeen Vuoksen lasku-uomaksi Viipurinlahteen ja Laatokkaan.<ref name="S1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 | Nimeke =Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso | Tekijä =Saarnisto, Matti | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008 }}</ref><ref name="S2">{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =64-78 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X }}</ref> Siellä vanhan lasku-uoman eteläinen haara muodosti ajoittaisen [[bifurkaatio (hydrologia)|bifurkaation]] aina 1800-luvulle, kunnes Kiviniemen kannaksen puhkaisu [[Sakkola]]ssa teki [[Taipaleenjoki|Taipaleenjoesta]] Vuoksen pääasiallisen lasku-uoman ja Vuoksen eteläinen vanha uoma Heinjoella kuivui lopullisesti. Vuoksen pohjoinen uoma [[Käkisalmi|Käkisalmen]] luona säilyi Vuoksen vesistön toisena lasku-uomana vielä Kiviniemen kannaksen puhkaisun jälkeen, mutta on sen virtaus on sittemmin vähentynyt Kiviniemen kosken muodostaman kynnyksen vähittäisen kulumisen tuloksena.<ref name="S2"/>
 
== Luonto ==
 
Laatokassa elää yli 40 luonnonvaraista kalalajia ja uhanalainen [[laatokannorppa]].
[[Leningradin piiritys|Leningradin piirityksen]] aikana Laatokka oli [[Elämän tie|ainoa ulospääsyreitti kaupungista]]. Tarvikkeita kuljettiin talvella kaupunkiin jäätä pitkin, kesällä veneillä.
 
== Rannikkokaupungit ==
[[Tiedosto:Shlisselburg.jpg|250px|thumb|[[Pähkinälinna]]n linnoitus]]
 
[[Kuva:Gorskii_04417u.jpg|thumb||250px|Tukinuittoa Pietari I:n kanavassa Laatokalla [[Pähkinälinna]]ssa. [[Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski]]n vuonna [[1909]] ottama valokuva.]]
 
== Katso myös ==
* [[Laivasto-osasto K]]
* [[Suomen Laatokan-laivasto]]
* [[Gardariki]]
* [[Eymundin saaga]]
* {{Kirjaviite | Nimeke=Nestorin kronikka | Selite=(Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19828-5}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Lake Ladoga}}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laatokan_ympari_henkiloautolla_huristellen_81769.html#media=81765 Ylen Elävä arkisto: Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen]
* [http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/ Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta]{{ru}}
* [http://www.oldladoga.spb.ru/eng/history/ Vanhan Laatokan historia]
* [http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html Linnoituksen yksityiskohtia]
* [http://www.vesti.ru/videos?vid=530265&cid=1 Linnoituksen arkeologisia kaivauksia 2013 {{ru}}]
* [http://altladoga.narod.ru/foto1.htm Linnoituksen arkeologisia kaivauksia eri vuosilta {{ru}}]
 
{{Metatieto}}