Ero sivun ”Laatokka” versioiden välillä

| virtaus =

}}

 

 

 

Laatokkaan laskevia suuria järvivesistöjä ovat luoteesta Suomen puolelta Laatokkaan laskeva [[Vuoksen vesistö]] ja Venäjän puolelta koillisen suunnasta [[Ääninen|Äänisestä]] vesiä tuova [[Syväri]]n vesistö. Etelästä Venäjän puolelta Laatokkaan laskee valuma-alueeltaan laaja [[Olhavanjoki|Olhavanjoen]] vesistö. Pienempiä Suomen puolelta alkavia, Karjalan tasavallassa Laatokkaan laskevia vesistöjä ovat [[Hiitolanjoki|Hiitolanjoen]], [[Kiteenjoki|Kiteenjoen]]–[[Tohmajoki|Tohmajoen]] ja [[Jänisjoki|Jänisjoen]] vesistöt. Karjalan tasavallassa kokonaan nykyisellä Venäjän alueella Laatokkaan laskevat [[Tulemajoki]], [[Miinalanjoki]] ja [[Uuksunjoki]]. Leningradin alueella Laatokkaan laskevia pienempiä jokia ovat [[Naasianjoki]], [[Lavajoki]], [[Murjajoki]], [[Seltikanjoki]], [[Säsjoki]] ja [[Vuoleenjoki]].

 

 

Laatokan nykyinen lasku-uoma Neva syntyi noin 3300 vuotta sitten (1350 eaa.). Tätä ennen Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] poikki myöhemmän [[Heinjoki|Heinjoen]] alueella, mutta [[maankohoaminen]], joka Laatokan pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, laski vähitellen Laatokan pintaa pohjoisessa ja nosti sitä etelässä. Pinnannousuun myötävaikutti myös [[Vuoksi|Vuoksen]] uoman puhkeaminen [[Saimaa]]n uudeksi laskureitiksi lähellä Laatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannaksella n. 5700 vuotta sitten (3700-3800 eaa.), mikä lisäsi Laatokkaan virtaavien vesien määrää noin neljänneksellä.<ref name="S1"/><ref name="S2"/>

Uusi lasku-uoma, Neva, muodostui, kun Laatokan vedet saavuttivat Porogin kynnyksen nykyisen Pietarin itäosassa, ja Laatokan pinta laski jopa 12 metriä muutamassa vuodessa tai korkeintaan sadassa vuodessa. Laatokan vanha lasku-uoma Karjalankannaksella jäi tämän jälkeen Vuoksen lasku-uomaksi Viipurinlahteen ja Laatokkaan.<ref name="S1">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=225 | Nimeke =Vuoksen synty ja Vuoksenlaakso | Tekijä =Saarnisto, Matti | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Karjalan liitto | Viitattu =10.12.2008 }}</ref><ref name="S2">{{Kirjaviite | Tekijä =Saarnisto, Matti | Nimeke =Karjalan geologia – Karjalan luonnonmaiseman synty | Kappale = | Sivu =64-78 | Selite =Teoksessa: Viipurin läänin historia I, Karjalan synty |Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Karjalan kirjapaino | Vuosi =2003 | Tunniste = ISBN 952-5200-37-X }}</ref> Siellä vanhan lasku-uoman eteläinen haara muodosti ajoittaisen [[bifurkaatio (hydrologia)|bifurkaation]] aina 1800-luvulle, kunnes Kiviniemen kannaksen puhkaisu [[Sakkola]]ssa teki [[Taipaleenjoki|Taipaleenjoesta]] Vuoksen pääasiallisen lasku-uoman ja Vuoksen eteläinen vanha uoma Heinjoella kuivui lopullisesti. Vuoksen pohjoinen uoma [[Käkisalmi|Käkisalmen]] luona säilyi Vuoksen vesistön toisena lasku-uomana vielä Kiviniemen kannaksen puhkaisun jälkeen, mutta on sen virtaus on sittemmin vähentynyt Kiviniemen kosken muodostaman kynnyksen vähittäisen kulumisen tuloksena.<ref name="S2"/>

 

 

Laatokassa elää yli 40 luonnonvaraista kalalajia ja uhanalainen [[laatokannorppa]].

[[Leningradin piiritys|Leningradin piirityksen]] aikana Laatokka oli [[Elämän tie|ainoa ulospääsyreitti kaupungista]]. Tarvikkeita kuljettiin talvella kaupunkiin jäätä pitkin, kesällä veneillä.

 

[[Tiedosto:Shlisselburg.jpg|250px|thumb|[[Pähkinälinna]]n linnoitus]]

 

[[Kuva:Gorskii_04417u.jpg|thumb||250px|Tukinuittoa Pietari I:n kanavassa Laatokalla [[Pähkinälinna]]ssa. [[Sergei Mihailovitš Prokudin-Gorski]]n vuonna [[1909]] ottama valokuva.]]

 

* [[Gardariki]]

* [[Eymundin saaga]]

* {{Kirjaviite | Nimeke=Nestorin kronikka | Selite=(Povest’ vremennyh let.) Dmitri Sergejevitš Lihatšovin venäjänkielisestä tulkinnasta suomentanut Marja-Leena Jaakkola. Kuvittanut Mjud Metšev | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19828-5}}

 

{{Viitteet}}

 

== Aiheesta muualla ==

{{Commonscat-rivi|Lake Ladoga}}

* [http://norse.ulver.com/articles/jackson/austr/ Austr í Görðum: tulkintoja viikinkiajalta]{{ru}}

 

{{Metatieto}}