Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 86:
 
==Maanviljelijöiden osuuskassat ja muut osuuskassat==
Osuuskassoilla tarkoitetaan toisinaan vain OKO:sta luottoa nauttineita tai ''Osuuskassojen Keskusliittoon'' kuuluneita "maanviljelijöiden osuuskassoja". Ne olivatkin tavallisimpia. Niiden lisäksi Suomessa on toiminut muitakin osuuskassoja. Sellaisia ovat olleet käsityöläisten ja virkamiesten osuuskassat sekä huolto-osuuskassat. Jo osuuskassojen ensimmäisenä vuonna 1903 perustettiin kaksi käsityöläisten osuuskassaa. ''Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksen Osuuslainarahasto r.l.'' ja ''Rautatieläisten Osuuskassa'' perustettiin 1910-luvun taitteessa. Vuonna 1935 perustettiin ''AmmatinharjoittajienAmmatinharjoittajain Osuuskassa''. "Muita osuuskassoja" oli enemmänkin.<ref name=kotkas>{{Kirjaviite | Tekijä = Kotkas, Kallio | Nimeke = Pääkaupunkiseudun parhaaksi. Merkintöjä Suur-Helsingin Osuuspankin perustamisesta ja 30-vuotisesta taipaleesta 1946-1976 | Vuosi = 1976 | Luku = | Sivu = 44–45 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kirjayhtymä | Isbn = 951-26-1186-4 }}</ref>
 
Osuuskassat, jotka eivät muuttuneet osuuspankeiksi 1970, olivat "lainaliikettä harjoittavia osuuskuntia".<ref name=kotkas/>
Rivi 94:
 
''Keikyän Osuuskassan'' hallintoneuvoston puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ottivat 1950-luvulla vastaan pimeitä talletuksia kassan nimissä. Talletuksia ei viety lainkaan kassan kirjanpitoon. Talletusvaroja puolestaan lainattiin edelleen puheenjohtajalle ja hänen lähipiirilleen, vaikka jo aiemmin samalta henkilöltä oli peruutettu shekkiluotto-oikeus. Väärinkäytökset johtivat 200 miljoonan markan tappioihin, jotka vastasivat kassan taseen kokoa. Kassan johtaja päätti itse päivänsä.<ref name=ong/>
 
== Katso myös ==
* [[Luettelo pääkaupunkiseudun osuuskassoista]]
 
==Lähteet==