Ero sivun ”Osuuskassa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 72:
Osuuskassoja ei aina haluttu tunnustaa "täysivaltaisiksi" rahalaitoksiksi. Mm. osuuskassasiirto jäi vielä 1950-luvun lopulla vain osuuskassojen sisäiseksi tilisiirtomuodoksi. Vielä 1960-luvun alussa osuuskassat itsekin pyrkivät korostamaan luonnettaan maanviljelijäväestön rahalaitoksina.<ref name=blomstedt/>
Osa osuuskassoista jäi pysyvästi pieniksi "tupakassoiksi". Vielä 1960-luvun alussa pienimmissä osuuskassoissa oli vain 50–100 jäsentä ja laina-asiakasta. Osa pikkukassoista oli auki vain satunnaisesti, eikä monilla edelleenkään ollut erillistä toimistoa tai kassanhoitajaa. Pikkukassojen etu oli olemattomat kulut, sillä palkka- tai kiinteistökulut olivat pienet niin kauan kuin toimittiin kirjanpitäjän kamarissa manuaalisen pankkitekniikan varassa. Ajan kuluessa pikkukassojen toimintaedellytykset vaikeutuivat. Pienet kassat eivät kyenneet murtamaan pienuuden noidankehää ja nousemaan tasolle, jossa olisi voitu siirtyä palkatun täyspäiväisen kassanhoitajan aikakauteen. Pikkukassat fuusioituivat lähiseutujen suurempiin osuuskassoihin lopulta vasta ehkä sitten, kun vanha hallituksen puheenjohtaja tai kirjanpitäjä luopui tehtävästään.<ref>Kuusterä, s. 93–95</ref>
==Osuuskassoista osuuspankeiksi==
| |||