Ero sivun ”Cabernet Sauvignon” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähteetön-m |
p Kh |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Kuva:Red Mountain Cabernet Sauvignon grapes from Hedge Vineyards.jpg|thumb|250px|Cabernet Sauvignon -lajikkeen rypäleitä]]
'''Cabernet Sauvignon''' on yleisin [[viini]]n valmistukseen käytettävä punainen [[Viinirypäle|rypälelajike]]. Lajike muodostaa pienistä, sitkeäkuorisista, sinipunaisista rypäleistä hyvin kiinteän tertun. Myöhään kypsyvänä lajikkeena Carbernet Sauvignonia voidaan viljellä vain suhteellisen lämpimässä ilmastossa, eikä se aina ehdi kypsyä kunnolla edes kotiseudullaan [[Ranska]]n [[Bordeaux]]'n [[Medoc]]issa ja [[Graves]]issa.
Caberbet Sauvignonin rypäle sisältää paljon siemeniä suhteessa hedelmälihaan, mistä syystä siitä tehdyt viinit ovat yleensä hyvin [[tanniini]]sia. Tanniinisuuden pehmentämiseksi
Cabernet Sauvignonin levinneisyyden selittää sen kasvattamisen ja sadonkorjuun helppous. Se soveltuu myös hyvin monenlaiseen maanperään, kunhan vain sen kasvukautena saama lämpömäärä on riittävä. Hyvin lämpimässä ilmastossa, kuten [[Australia]]ssa, Cabernet Sauvignon tuottaa hedelmäisempää ja vähemmän hapokasta viiniä.
== Cabernet Sauvignon -viinien valmistus Bordeaux'ssa ==
Bordeaux'n [[Punaviini|punaviineissä]] Cabernet Sauvignon rypäleen osuus on korkea, Medocin alueella jopa 80 %. Muina rypäleinä viinissä käytetään [[Merlot]]ia, [[Cabernet Franc]]ia, [[Petit Verdot]]ia ja [[Malbec]]ia, jotka varmemmin kypsyvinä tasoittavat Cabernet Sauvignonin aiheuttamaa epävarmuutta viinin valmistuksessa.
Rypäleiden murskaamisen ja rankojen poiston jälkeen viinin käyminen alkaa luontaisten hiivakantojen ansiosta 2-3 päivässä. Viinin käymislämpötilan annetaan kohota 29-30 asteeseen
Käymisen ja maseroinnin jälkeen tapahtuu bakteeripohjainen [[malolaktinen käyminen]], joka laskee viinin happoisuutta ja parantaa viinin makua. Malolaktinen käyminen voi tapahtua luontaisten tai kasvatettujen bakteerien avulla.
Rivi 16:
Cabernet Sauvignonista tehty viini tarvitsee kypsytyksen tammitynnyrissä, jossa viinin tanniinit pehmenevät ja viini saa aromaattista ilmeikkyyttä. Hyvin tehty viini kypsytetään tammitynnyreissä, joista yleensä noin kolmasosa on uusia. Vain harvojen huipputilojen viini on riittävän hedelmäistä, että viinin kypsytykseen kannattaa käyttää kokonaan uusia tynnyreitä, sillä uudet tynnyrit ovat kallis investointi. Uudet tynnyrit luovuttamat enemmän aromeja viiniin ja vaikuttavat sitä kautta viinin laatuun ja tyyliin.
Tynnyrikypsytys kestää yleensä 12-18 kuukautta. Kypsytyksen aikana viinieriä sekoitetaan tynnyristä toiseen, aluksi kerran kuukaudessa
== Aiheesta muualla: ==
| |||