Ero sivun ”Osuuspankki (yhtiömuoto)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 28:
[[Suomen pankkikriisi]]n jälkimainingeissa osuuspankit hajosivat kahdeksi keskenään kilpailevaksi ryhmäksi. Enemmistö pankeista, 252 jäsenpankkia, järjestäytyi uuteen yhteistoimintaan [[OP (finanssiryhmä)|Osuuspankkiryhmäksi]] (nyk. OP). Ryhmän uudistus perustui osuuspankkilain muutokseen. Vajaa kymmenesosa ryhmästä (44 pankkia) perusti oman [[Paikallisosuuspankki]]-ryhmän (nyk. POP).<ref name=vsk1997>[http://web.lib.hse.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/1997/fokoryhm.pdf Osuuspankkiryhmä Osuuspankkikeskus-OPK osuuskunta 1997],
s. 2–3, 12</ref>
Osuuspankkiryhmäksi muuttuminen teki ryhmästä yhteisvastuullisen yhteenliittymän. Joukko maakuntien osuuspankkeja vastusti sellaista muutosta. Näissä "kapinapankeissa" pelättiin, että ne joutuisivat kaupunkipankkien riskinoton maksumiehiksi ja että ne menettäisivät itsenäisyytensä. "Kapinapankkeja" oli aluksi kolmannes kaikista osuuspankeista. Niiden alkuperäinen tarkoitus ei ollut erota ryhmästä, mutta ne pakotettiin siihen. Osa kapinapankeista peräytyi, mutta 44 osuuspankkia irtosi. Ne perustivat oman pankkiryhmänsä ''Paikallisosuuspankit''.<ref name=lassila>{{Lehtiviite | Tekijä = Lassila, Anni | Otsikko = Koivunlehdestä tuttujen osuuspankkien ryhmä hajosi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.4.2015 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = B 12–13 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 18.4.2015 }}</ref>
Kapinapankit olivat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pienehköjä mutta erittäin vakavaraisia. Suurin oli [[Suupohjan Osuuspankki]], 15. suurin osuuspankki. Sen sijaan muut olivat valtaosin melko pieniä maaseutupankkeja. Kapinassa heijastui maaseudun epäluulo meneillään olleita muutoksia kohtaan. Maaseutumainen elämä koettiin uhanalaiseksi viimeistään [[EU]]-ratkaisun myötä. Pankkikriisi oli koetellut suurpankkeja, joiden mukaantulo uuteen Osuuspankkiryhmään oli lähes automaattista. Taloutensa hyvässä kunnossa säilyttäneillä keskikokoisilla ja pienillä osuuspankeilla sen sijaan oli realistisena vaihtoehtona ulkopuolelle jääminen. Pankki oli paitsi liikeyritys myös paikallisyhteisöä koossa pitävä instituutio, ja sen itsenäisyys koettiin tärkeäksi.<ref name=kuusteraop>{{Kirjaviite | Tekijä = Kuusterä, Antti | Nimeke = Lähellä ihmistä. Osuuspankkitoiminta 100 vuotta | Vuosi = 2002 | Luku = | Sivu = 336–342 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Isbn = 951-1-17992-6 }}</ref>
== Osuuspankkien lukumäärä Suomessa ==
| |||