Ero sivun ”Rurikinlinna” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 10:
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikan]] mukaan alueen [[slaavilaiset]] ja [[suomalais-ugrilaiset]] heimot lopettivat veron maksun varjageille ja perustivat itsehallinnon. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat vuonna [[862]] hallitsijoikseen kolme [[Varjagit|varjagiveljestä]] Rurikin, [[Sineus|Sineuksen]] ja [[Sineus|Truvor]]in. Rurik ryhtyi hallitsemaan Novgorodia, Truvor [[Izborsk]]ia ja Sineus [[Belozersk]]ia (Valkeajärvi (Vologdan alue). Varsin pian kaksi veljeksistä kuoli, ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi.<ref>Nestorin kronikka</ref>
 
[[Nestorin kronikka]] 1100-luvun lopulta mainitsee Novgorodin ensimmäisen kerran vuoden [[859]] yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunkiitse linnoitus on satakunta vuotta nuorempi. Viimeaikaisten arkeologisten tutkimusten mukaan Rurikinlinnan aluetta rakennettiin jo 700-luvulla<ref>Rurikinlinna-sivut</ref>. Rurikinlinna on vanha kaupunki, ja sen viereen perustettiin myöhemmin Uusikaupunki tai Uuslinna eli Novgorod. Ensimmäiset arkeologiset löydöt NovgorodistaNovgorodin ovatkivilinnoituksesta aikaisintaanovat 930-luvulta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Smolitskaja, G. P. | Nimike = Toponimitšeski slovar Tsentralnoi Rossii | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Armada-press | Vuosi = 2002 | Sivu = 233–234 | Tunniste = ISBN 5-309-00257-X| Kieli ={{ru}}}}</ref>.
 
Nestorin kronikka kirjoitettiin 1100-luvun lopulla, minkä vuoksi osa tarinoista on hiukan epämääräisiä. Viimeaikaisten arkeologisten tutkimusten mukaan Rurik otti ensimmäiseksi asuinpaikakseen [[Staraja Ladoga|Laatokanlinnan]] (Aldeigjuborg) (perustettu noin vuonna [[753]]) tai Rurikinlinnan. RurikinlinnaaRurikinlinnaaeli linnoitusta ryhdyttiin [[Vuosirengasajoitus|puiden vuosirengasajoitus]]tutkimusten mukaan rakentamaan [[820]]-luvulla, ja viimeiset puurakennelmat ovat vuodelta [[947]]. Tämä kukkula oli stragisesti erittäin hyvällä paikalla Olhavanjoen rannalla. Puolustusrakennelmien tekeminen oli helpompaa, kun ympärillä oli kolmella suunnalla vettä. Kukkulalta oli hyvä seurata myös eri suuntiin kulkevaa jokiliikennettä: pohjoiseen [[Olhavanjoki|Olhavanjokea]] pitkin [[Itämeri|Itämeren]] reitille, etelään [[Lovat]]jokea pitkin kohti [[Mustameri|Mustaamerta]] ja [[Konstantinopoli]]a sekä itään [[Msta|Mustajokea]] pitkin kohti [[Volga]]a ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] reittiä. Alue oli noin 10 hehtaarin suuruinen. Rurikinlinnan esinelöytöjen perusteella alueen asukkaat harjoittivat käsityöammatteja, ulkomaankauppaa, maanviljelyä, kalastusta ja metsästystä. Suurin osa alkuperäisestä väestöstä oli esinelöytöjen perusteella Ruotsista tulleita viikinkejä. He sulautuivat aikanaan paikalliseen väestöön. 900-luvun lopulla skandinaavistyyliset esineet olivat lähes hävinneet. Rurikinlinnan kukoistuskausi oli 850-luvulta noin vuoteen [[1000]] asti. Asukasluku on arvioiden mukaan ollut 300–400.<ref>Rurikin Gorodishtshe</ref>
 
[[Bysantti|Bysantin]] keisari [[Konstantinos VII]] kirjoitutti muistiin 950-luvulla, miten rusien veneet pohjoisista kaupungeista saapuivat joka vuosi kevätkesällä Kiovaan. Kiovalaiset olivat koonneet huomattavia määriä erilaista kauppatavaraa, kuten turkiksia, vietäväksi Konstantinopoliin.<ref>Matka viikinkien maailmaan, s. 99</ref>