Ero sivun ”Lyhdynkantajat” versioiden välillä

| nimi 2 =

| tekijä = [[Emil Wikström]]

| valmistumisvuosi = 1914

| taiteenlaji = graniittiveistos

| sijainti = [[Helsingin päärautatieasema]]

[[Tiedosto:Juhannus-helsinki-2007-126.jpg|thumb||250px|Pimeällä ''Lyhdynkantajien'' kannattelemissa pallolamppuissapallolampuissa palaa valo.]]

[[Tiedosto:Estación central de FF.CC. de Helsinki, Finlandia, 2012-08-14, DD 03.JPG|thumb|250px|Lyhdynkantajia on kaksi kummallakin puolella pääsisäänkäyntiä.]]

'''Lyhdynkantajat''' ovat [[Helsingin päärautatieasema]]n pääovella sijaitsevia veistoksia. [[Emil Wikström]]in suunnittelemat veistokset valmistuivat vuonna 1914. ''Lyhdynkantajat'' ovat osa [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] piirtämän [[jugend]]-tyylisen rautatieaseman julkisivua.<ref name="lyhty">[http://www.taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=171&sortby=artist Helsingin taidemuseo] Viitattu 1.12.2009</ref>

Veistosryhmä koostuu neljästä graniittisesta mieshahmosta, jotka kannattelevat pallolamppuja. Jykeväleukaisilla hahmoilla on lihaksikas ylävartalo, mutta niiden alaosana on Saariselle tyypillisellä tavalla kuvioitu pylväselementti. Miesten hiukset on leikattu niin sanotun [[körttiKörttiläisyys|körttiläisen]]läisen mallin mukaan. Kerrotaan, että hahmojen mallina oli 1800-luvun lopulla syntynyt torppari Jalmari Lehtinen. [[Visavuori|Visavuoren]] puutarhurina palvellut Lehtinen oli toiminut muulloinkin Wikströmin veistosten mallina.<ref name="lyhty" /><ref name="serlachius">[http://web.archive.org/web/20080615124937/http://www.serlachiusartmuseum.fi/ew/julkiset13.html Serlachiuksen taidemuseo] (Web Archive) Viitattu 1.12.2009</ref> [[Visavuori|Visavuoren]] museossa on useita Lyhdynkantajien kipsiluonnoksia.<ref name="ts">[{{Verkkoviite|osoite=http://www.ts.fi/extralukemisto/?ts1074029365/Kuka+taiteili+kiviset+korttipaat|nimeke=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2005-03-05,104:10:287467,1:0:0:0:0:0 Kuka taiteili kiviset körttipäät? |tekijä=|julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta=5.3.2005] Viitattu |viitattu=1.12.2009}}</ref> Graniittifiguurit on todennäköisesti tehty hankolaisessa Ab Granit Oy:ssä, kuten myös [[Elias LönnrotinLönnrot (muistomerkki)|Lönnrotin patsaan]] jalusta.<ref name="lyhty" /> Itse kiviveistotyön ovat tehneet kivenhakkaaja nimeltä Talja ja hänen poikansa. Myös Viipurin rautatieaseman karhut ovat edellä mainittujen miesten työtä.{{lähde}}

''Lyhdynkantajissa'' yhdistyy [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttinen]] graniittinen [[jugend]]-tyyli ja antiikin taide. Saarisen ensimmäisissä suunnitelmissa veistosten aiheena oli karhu, jota oli [[KansallismuseoSuomen kansallismuseo|Kansallismuseon]]n pääportaiden ohella käytetty [[Viipurin rautatieasema]]lla. Saarinen päätyi kuitenkin tilaamaan Wikströmiltä nykyiset mieshahmot. Neljä tyyliteltyä jättikokoista mieshahmoa on veistetty saman kipsimallin mukaan. Veistoksia on verrattu egyptiläisen ja assyrialaisen veistotaiteen massiivisiin kiviveistoksiin. Wikström oli kiinnostunut antiikin kuvanveistosta, ja hahmojen esikuvana ovatkin olleet arkkitehtuurissa antiikista lähtien käytetyt [[hermi]]t eli pilarit, joiden yläosa on veistetty ihmisen, aluksi [[Hermes|Hermeen]], muotoiseksi. Hermit olivat Wikströmin aikaan ajankohtainen ilmiö myös Wienin arkkitehtuurissa.<ref name="pirre">[http://pirre.fi/temp/Kivimiehet.doc Tyti Stolt-Grönholm: ''Kivimiehet'', Taideteollinen korkeakoulu, doc-tiedosto 19.4.2009] Viitattu 1.12.2009</ref><ref name="serlachius" />

''Lyhdynkantajat'' tunnetaan hyvin. [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] kyselynvuonna (2008) julkaiseman kyselyn mukaan kaupunginHelsingin neljästäsadasta ulkoveistoksesta ''Lyhdynkantajat'' oli kymmenenneksi suosituin. Voittaja oli [[Emil Cedercreutz]]in ''[[Äidinrakkaus]]'', toiseksi tuli [[Ville Vallgren]]in ''[[Havis Amanda]]''.<ref name="pirre" /><ref>[{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kymmenen+suosituinta/1135237942399 art-2000004584351.html|nimeke=Kymmenen suosituinta|tekijä=Seuri, Ville|julkaisu=Helsingin Sanomat] Viitattu |ajankohta=18.7.2008|viitattu=1.12.2009}}</ref>

Laajaan tietoisuuteen ''Lyhdynkantajat'' ovat tulleet nimellä "Kivimiehet"”Kivimiehet” [[VR|VR:n]] mainoskampanjan ansiosta. Veistoksia on hyödynnetty printtimainoksissa kuvamanipulaatioiden avulla ja animoituina televisiossa vuodesta 2002 alkaen. Mainoksissa toisinaan jalat alleen saavat veistokset<ref name="ts" /> ovat matkustaneet eri kaupungeissa, olleet talvilomalla [[Lappi|Lapissa]] ja keskustelleet [[Verona]]n patsaskonferenssissa puhtaammasta ympäristöstä.<ref name="pirre" /> Niitä on myös puettu erilaisiin asuihin{{Lähde}}.

Kivimieskampanja on onnistunutonnistui hyvin.: sympaattisten hahmojen ansiosta VR:n imago on uudistunut,uudistui ja junamatkustamisen kiinnostavuus on lisääntynyt sympaattisten hahmojen ansiostalisääntyi.<ref name="talous">[{{Verkkoviite|osoite=http://www.taloussanomatis.fi/markkinointitaloussanomat/2007/03/22/vrnart-kivimiehet-hurmaavat-charmillaan/20077308/135 Riku-Matti Akkanen: 2000001501959.html|nimeke=VR:n kivimiehet hurmaavat charmillaan|tekijä=Akkanen, Riku-Matti|julkaisu=Taloussanomat |ajankohta=22.3.2007] Viitattu |viitattu=1.12.2009}}</ref> Kivimieskampanja on saanut palkintoja, kuten tehokkaasta markkinointiviestinnästä jaettavat [[Effie|Grand Effie]] - ja [[Effie|Gold Effie]] -palkinnot.<ref>[http://www.effie.fi/content/view/51/ Kivimiehet, Effie.fi] {{404}}</ref> Myös [[Mainostajien liitto]] palkitsi VR:n Vuoden mainostaja -palkinnolla vuonna 2007.<ref name="talous" />

Myös [[Linnanmäki|Linnanmäen huvipuistoon]] on rakennettu mukaillut jäljennökset ''Lyhdynkantajat'' -veistoksista. Siellä ne kannattelevat puistoa kattojen tasalla kiertävän [[Monorail|yksiraiteisen maisemajunan]] kiskotusta.

Toukokuussa 2017 veistokset saivat ''Kiss''-naamiot naamansa [[Kiss]] -yhtyeen konsertoidessa Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-9586799|nimeke=Helsingin Rautatieaseman kivimiehet ovat nyt saaneet Kiss-naamiot – Katso kuvat|tekijä=Malminen, Ulla|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=28.4.2017|viitattu=}}</ref>