Versio 18. elokuuta 2017 kello 10.05 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 18. elokuuta 2017 kello 10.17 muokkaa kumoa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 5: Peruspankin omisti Suomen [[ammattiyhdistysliike]]. Se hankki 1970-luvulla Peruspankista yli 61,5 % osuuden. Loppuosa omistuksesta kuului [[E-liike\|E-liikkeelle]], [[Kansa-yhtymä\|Kansa-yhtiöille]] ja työväenliikkeen eri liikelaitoksille. Pankin henkilökunnan määrä oli 1980-luvun alussa alle 20, ja sillä oli yksi toimipaikka.<ref name=soukola/> [[Suomen Työväen Säästöpankki]] oli luopunut Peruspankin osakkeistaan 1970-luvulla. Vuonna 1980 se palasi takaisin osaomistajaksi. STS:n omistusosuus oli 1980-luvulla noin viidesosa. Yhdeksi vähemmistöomistajaksi tuli [[Osuuspankki Yhteistuki]], niinikään työväen pankki, vuonna 1984. Omistusjärjestelyt liittyivät työväen rahalaitosten yhteistyön tiivistämiseen.<ref>Soukola, s. 127–129</ref> Peruspankki pystyi työväen liikepankkina olemaan myös valuuttapankki ja hoitamaan näin ulkomaista rahaliikennettä sekä yritysrahoitusta paremmin kuin [[Suomen Työväen Säästöpankki]] (STS), jota säästöpankkilaki rajoitti. Peruspankki liittyi 1984 pankkien väliseen [[SWIFT]]-tietokonejärjestelmään. Sen ansiosta Peruspankki siirtyi ulkomaan maksuliikenteessä ajantasajärjestelmään. Peruspankki kasvoi voimakkaasti vuosina 1984–1985. Taseen loppusumma 1984 oli 566 miljoonaa markkaa.<ref>Soukola, s. 132</ref> STS osti lisää Peruspankin osakkeita vuonna 1987. Sen omistusosuudeksi tuli nyt 42 %. STS:n ja Peruspankin ulkomaantoiminnot yhdistettiin.<ref>Soukola, s. 132–133</ref> Peruspankki fuusioitiin liikepankiksi muutettuun [[STS-Pankki]]in vuonna [[1990]].

Ero sivun ”Peruspankki” versioiden välillä