Ero sivun ”Kuninkaanlähde (Köyliö)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sujuvoitetan sanontaa
kh
Rivi 16:
| virtaus =
}}
'''Kuninkaanlähde''' on [[lähde]] [[Köyliö]]n [[Kankaanpää (Köyliö)|Kankaanpään]] kylässä [[Säkylä]]ssä. Pinta-alaltaan 1,4 [[hehtaari]]n kokoinen lähde on yksi Suomen suurimmista lähteistä, johon vuorokauden aikana purkautuu läheiseltä [[Säkylänharju]]lta noin 3&nbsp;500 500–4 4&nbsp;000 &nbsp;m³ vettä.<ref name=paatos>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.avi.fi/documents/10191/1001297/esavi_paatos_24_2014_2-2014-02-25.pdf/6d53df5f-1747-4ee1-8098-55bae77d381c | Nimeke = Päätös Nro 24/2014/2 | Julkaisija = Etelä-Suomen Aluehallintovirasto | Ajankohta = 25.2.2014 | Viitattu = 4.4.2016 }}</ref> Nykyinen lampea muistuttava Kuninkaanlähde syntyi, kun sen [[Köyliönjärvi|Köyliönjärveen]] johtava lasku-uoma padottiin 1700-luvun lopussa. Nimensä se on saanut kuningas [[Kustaa III]]:n vierailtua paikalla vuonna 1775.
 
Kuninkaanlähde sijaitsee kokonaan asutuksen keskellä. Sen pohjoisrannalla olevan uimalaiturin viereen on pystytetty muistomerkki, jossa kerrotaan paikan menneisyydestä. Lähteen länsipäässä on 1800-luvulla rakennettu mylly.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.koylio.fi/nahtavyyksia.htm | Nimeke = Nähtävyyksiä | Julkaisija = Köyliön kunta | Viitattu = 18.2.2012 }}</ref>
Rivi 27:
 
== Lieteongelmat ja lähteen puhdistus ==
Vuosina 1960–2010 lähes koko virtaama johdettiin Myllypuron sijasta putkia myöden läheisen kalanviljelylaitoksen tarpeisiin. Tästä johtuneen ylivirtauksen puutteen vuoksi lähteeseen joutunut orgaaninen materiaali painui viidenkymmenen vuoden ajan sen pohjaan, jonne muodostui jopa kymmenien senttimetrien paksuinen lietekerros. Ravinnerikas liete mahdollisti suosiolliset kasvuolosuhteet [[Vesirutto|vesirutolle]] ja joinakin kesinä lähde kasvoi lähes umpeen. Vuonna 2012 Kuninkaanlähteessä havaittiin lisäksi ensimmäistä kertaa sen pohjaa osittain peittänyttä [[rihmalevä]]ä.<ref name=paatos/> Kuninkaanlähteen veden johtaminen kalanviljelylaitoksen tarpeisiin loppui, kun Säkylän kunta osti [[ProAgria]]n omistaman yhtiön osakekannan itselleen 2009 ja lakkautti sen toiminnan vuotta myöhemmin. [[Ympäristölupavirastot|Länsi-Suomen ympäristölupaviraston]] mukaan lähteen virtaamaa oli vähentänyt myös Säkylänharjusta tapahtunut vedenotto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074345729/Sakyla+turvaa+vedensaantinsa+ostamalla+kalanviljelylaitoksen | Nimeke = Säkylä turvaa vedensaantinsa ostamalla kalanviljelylaitoksen | Julkaisija = Turun Sanomat | Ajankohta = 8.4.2009 | Viitattu = 4.4.2016 }}</ref> Parhaimmillaan virtaama oli jopa 11 &nbsp;000 &nbsp;m³ vuorokaudessa.<ref name=ts>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074049418/Koylion+Kuninkaanlahde+ruopataan+uudelleen | Nimeke = Köyliön Kuninkaanlähde ruopataan uudelleen | Julkaisija = Turun Sanomat | Ajankohta = 8.6.2005 | Viitattu = 4.4.2016 }}</ref>
 
Kuninkaanlähdettä yritettiin puhdistaa pohjaan kertyneestä lietteestä ensimmäistä kertaa vuonna 2001, jolloin suoritettu [[imuruoppaus]] kuitenkin epäonnistui.<ref name=ts/> Elokuussa 2015 Kuninkaanlähde tyhjennettiin ja liete poistettiin kaivinkoneen avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ls24.fi/uutiset/koylion-kuninkaanlahde-tyhjennettiin-syvapuhdistusta-varten | Nimeke = Köyliön Kuninkaanlähde tyhjennettiin syväpuhdistusta varten | Julkaisija = Länsi-Suomi | Ajankohta = 4.8.2015 | Viitattu = 4.4.2016 }}</ref> [[Maa- ja kotitalousnaisten Keskus]] valitsi myöhemmin lähteen puhdistamisen ensimmäiseksi valtakunnalliseksi Vuoden maisemateoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/kuninkaanl%C3%A4hteen-kunnostus-vuoden-maisemateko-1.132204 | Nimeke = Kuninkaanlähteen kunnostus vuoden maisemateko | Julkaisija = Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta = 9.11.2015 | Viitattu = 4.4.2016 }}</ref>